MATTI SAARELA
LAPPEENRANTA. Työttömien määrä on Lappeenrannan seudulla pudonnut alle puoleen lamavuosista. Työttömien määrä on Lappeenrannan työssäkäyntialueella myös laskenut selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työllisyystilanne Lappeenrannan työvoimatoimiston alueella on siten parempi kuin kertaakaan 15 vuoteen.
– Meillä työttömyys on kehittynyt samalla tavalla kuin koko maassa keskimäärin jo vuosikausia. Tilanne on hitaasti parantunut, Lappeenrannan työvoimatoimiston johtava työvoimaneuvoja Hannu Lankinen kertoo.
– Tilanne on parempi kuin koskaan yli 15 vuoteen ja olemme menossa koko ajan parempaan suuntaan, hän jatkaa.
Työvoimapulasta on Lankisen mielestä kuitenkin vielä ennenaikaista puhua.
– Pulaa saattaa korkeintaan olla joidenkin erikoisalojen osaajista rakennus- ja metalliteollisuudessa, hän vakuuttaa
TYÖTTÖMIÄ on koko maassa edelleen yli 40 prosenttia enemmän kuin 1980-luvun huippuvuosina. Lappeenrannan seudun työmarkkinoiden kovaa imua kuvaa hyvin varmasti se, että Lappeenrannan työvoimatoimiston alueella työttömiä on nyt selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin, kun heidän määräänsä verrataan 1980-luvun täystyöllisyyttä lähenteleviin vuosiin.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan työpaikkojen määrä laski Suomessa aina vuosituhannen vaihteeseen asti. Vuodesta 2000 työpaikkojen määrä on kasvanut sekä koko maassa että Etelä-Karjalassa. Poikkeuksen tekee Imatran seutu, jossa työllisten määrä on laskenut myös 2000-luvulla noin tuhannella.
Luvut kertovat elinkeinoelämän rajusta rakennemuutoksesta ja työn tuottavuuden kasvusta. Työpaikkojen määrä on koko maassa laskenut aina vuoteen 2000 asti samaan aikaan, kun tuotannon määrä on moninkertaistunut. Sama pätee tietenkin mitä suurimmassa määrin myös Etelä-Karjalaan, jonka talous perustuu suurteollisuuteen.
MYÖS SEURAAVA suuri murros on jo oven takana. Suurten ikäluokkien ihmiset ovat jäämässä joukolla eläkkeelle. Suomen kaikkien aikojen suurimman ikäluokan edustajat, vuonna 1947 syntyneet ovat jo täyttäneet tai täyttävät tänä vuonna 60 vuotta. Suomalaiset jäävät nyt eläkkeelle keskimäärin 60-vuotiaina.
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen erikoistutkijan Niilo Melolinnan mukaan todellinen myllerrys työmarkkinoilla alkaa kuitenkin vasta seuraavalla vuosikymmenellä.
MELOLINNA korostaa sitä, että työllisyystilastojen tulkitseminen ei ole yksinkertaista.
– Vastaus riippuu vähän siitä tarkastelemmeko me työllisyystilannetta vain työttömyystilannetta, hän vastaa kysymykseen, onko työllisyystilanne Lappeenrannan seudulla nyt parempi kuin kertakaan viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.
– Meillä täällä TE-keskuksessa on tietenkin tuoreempi tieto näistä työttömyysluvuista. Niistä voimme selkeästi sanoa, että työttömien määrä on laskenut, hän jatkaa.
– Työllisten määrää mittaa Tilastokeskus eri systeemeillä ja näistä luvuista meillä ei ole yhtä tuoretta tietoa saatavilla. On siten vaikea sanoa, mikä on työllisyystilanne tällä hetkellä, Melolinna kertoo.
TILASTOKESKUKSEN tilastojen mukaan työpaikkojen määrä kääntyi sekä Lappeenrannan että Imatran seuduilla kasvuun vuonna 2000. Sen jälkeen työllisten määrä Imatran seudulla alkoi kuitenkin uudelleen laskea, kun Lappeenrannan seudulla työllisten määrä on jatkanut kasvuaan.
Melolinnan mukaan syitä Etelä-Karjalan kahden työssäkäyntialueen erilaiseen kehitykseen on varmasti useita.
– Yksi syy voi olla siinä, että Etelä-Karjalassa työn perässä muutetaan nyt maakunnan sisällä. Etelä-Karjalan maakunnan muuttotappio oli viime vuonna vain 70 henkeä, kun mukaan lasketaan maastamuutto ja maahanmuutto. Maakunnan väkilukua kasvatti nimen omaan maahanmuutto.
– Etelä-Karjala ei ole mikään tyhjenevä alue, Melolinna vakuuttaa.