ETTI KANTOLA
RAJALLE suuntaava rekkaliikenne on lisännyt viime päivinä monen viranomaisen työmäärää. Poikkeusjärjestelyistä on tullut jatkuvia. Jonojen hallintaa koordinoi tällä viikolla tulliylitarkastaja Kimmo Lakka. Hän työskentelee Lappeenrannassa.
Kun satamista ja muista lastauspaikoista saapuneita rekkoja kertyy Vaalimaalle jonoon yli kymmenen kilometriä, alkaa kiire Etelä-Karjalassa.
Maanantaina jonojen hallinnan aloittaessaan Lakka totesi Vaalimaan jonon pituudeksi 43 kilometriä.
Lakka puhuu puhelimessa tiuhaan ja välittää tietoa. Hän neuvottelee poliisin kanssa ja sopii, että autonkuljetusrekkojen ohjaus Vaalimaalle lopetetaan suurimmilta syöttöpaikoilta eli Hangosta, Kotkasta, Haminasta ja Helsingistä. Liikenne kurvaa Imatralle, jonne ohjataan 40 prosenttia autoista, ja loput 60 prosenttia vastaanottavalle Nuijamaalle.
Normaalitilanteessa kuljettajat valitsevat rajanylityspaikkansa, mutta niin sanotun pakkopassituksen astuessa voimaan jokaisen ylityspaikka sovitaan lastauspaikalla ja kirjataan ylös.
PAKKOPASSITUS on ollut arkea tällä viikolla. Esimerkiksi torstai-iltapäivänä kävi niin, että Vaalimaan lisäksi myös Imatralla kymmenen kilometrin jono luikerteli asutuksen lomaan ja mittansa päähän.
Poliisi ja Lakka päättivät kolmen maissa, että sinnekään ei lastauspaikoilta enää kuljettajia päästetä. Tosin kukaan ei ole reitin varrella ajosuuntaa valvomassa.
Perjantaina aamupäivällä Lakalla oli tiedossa, että Hangosta on tulossa päivän aikana Etelä-Karjalaan 330 autonkuljetusautoa, Kotkasta 250. Siitä tietää, ettei tilanne ole hellittämässä.
Jonon elämisen eri vuorokaudenaikoina voi päätellä kellon ja maantieteen avulla. Rekkaliikenne vilkastuu iltapäivällä kahden maissa, kun Hankoon aamuseitsemäksi lastattavaksi menneet autot ehtivät Etelä-Karjalaan.
Yhtä kyytiä ajaessa matka vie neljä tuntia. Autoja saapuu yötä myöten. Osa jää matkalle levähdysalueille yöksi ja lähtee rajaa kohti vasta seuraavana aamuna. Seurauksena on pieni aamuruuhka.
TULLIN väki havaitsi enteet nykyisestä tungoksesta jo viime viikolla. Autonkuljetusautojen lisäksi myös kaiken muun kuljetusliikenteen määrä on paisunut nopeasti.
Lakan mukaan liikenteen vetäminen rajan yli ei ole ollut ongelma tällä viikolla. Menijöitä vain on niin paljon entistä enemmän.
Tällä viikolla Kimmo Lakka on havainnut yhden uuden ilmiön, joka lisää rekkarallin osanottajia.
Olen nähnyt autonkuljetusrekkoja, joissa on kyydissä kaksi pakettiautoa. Enempää ei mahdu. Yleensä kyydissä on kuusi henkilöautoa.
LOPPUVIIKOSTA rajan tuntumassa on tulossa väistämättä hektinen. Keskiviikkona ja torstaina tyhjiä rekkoja on mennyt lastattavaksi toista tuhatta kumpanakin päivänä pelkästään Vaalimaalla ja Imatralla. Mussalon satama Kotkassa on perjantaina normaalia myöhempään auki, mikä lisää lastin tuojia.
Sunnuntaina satamat ovat kiinni, eikä uusia autoja silloin rajalle juuri tule. Lakka toivoo, että silloin saataisiin edes vanha jono purettua ja pieni hengähdystauko. Havaittavissa ei ole mitään enteitä tahdin hiljentymisestä ensi viikolla.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Pakettiautojen menekin lisäys Venäjällä pidentäisi rekkajonoja Etelä-Karjalassa. Yksi autonkuljetusrekka ottaa kyytiinsä yleensä kuusi henkilöautoa, mutta pakettiautoja matkaan mahtuu vain kaksi.
Rekkaliikenne rajalle 19. syyskuuta
Viime keskiviikko oli tälle viikolle tyypillinen ruuhkapäivä rajaliikenteessä.
Kotkasta saapui rajalle 610 autoa, joista 344 autonkuljetusautoja.
Hangosta ylityspaikoille suuntasi 251 autoa.
Kaikkiaan rekkoja tuli Kaakkois-Suomeen 1134, joista autoja kuljetti 595 ajokkia ja muuta tavaraa 539 autoa.
Tullin ja poliisin laskennallinen rekkojen määrä jonokilometrillä on 30. Se edellyttää tiiviiseen niputettua jonoa.
Käytännössä autoja mahtuu kilometrille selvästi vähemmän, sillä tauot auton siirtämisessä synnyttävät välejä, ja tiellä on risteysalueita sekä muita paikkoja, johon ei voi pysäköidä.