ETTI KANTOLA
LAPPEENRANTA. Historia ja sijainti ovat Lappeenrannan suurimmat valtit. Ne tuovat matkailijoita automaattisesti. Tätä mieltä on matkailuyrittäjä Teemu Kaukonen. Hän lisää listaan jopa ilmaston lämpenemisen.
– Ilmastonmuutos tuo Pohjoismaihin lisää matkailijoita. Siitä pitää ottaa omansa.
Kaukonen uskoo, että Keski- ja Etelä-Euroopan tuskalliset hellekesät ajavat lomailijoita Skandinavian viileyteen, puhtaiden vesien äärelle.
– Aikajännettä ei kukaan veikkaa.
Jos hyviä lähtökohtia terävöittää oikeilla toimilla, matkailijat tulevat aina uudestaan. Ihastus kaupunkiin muuttuu rakkaudeksi, ja lomakohde ehkä kodiksi.
Puhe matkailusta ja Lappeenrannan vetovoimasta avasi maanantaina syksyn Hovin henki -keskusteluiltojen sarjan. Skinnarilan hovissa pohdittiin kaupunkia turistin, muuttajan ja pitkäaikaisen asukkaan näkökulmasta.
Alustajina puhuivat Kaukonen sekä Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eeva Arvela (sd.).
ARVELA uskoo Lappeenrannan vetovoiman koostuvan Saimaasta, uuden rakentamisesta ja vanhan vaalimisesta. Ne riittävät kuitenkin vain harvalle, jos työpaikkatilanne on kehno. Nuorten muutto muualle on yksi Arvelan näkemistä uhkista. Samoin iäkkääseen suuntaan kallistuva väestörakenne.
Ritva Löf pelkää, että moni lappeenrantalainen elää savupiipputeollisuuden varjossa ja ajattelee todellisten työpaikkojen olevan tehtaissa.
– Palvelupuolelle syntyy eniten työpaikkoja pienimmillä investoinneilla. Elämme muutosvaihetta, pitää katsoa uuteen.
Kaukonen on samaa mieltä, mutta uskoo Lappeenrannan siirtävän painopisteen nopeasti uusiin elinkeinoihin. Siitä todistavat kymmenet tuhannet uudet liiketilaneliöt.
– Täällä on positiivista muutoshenkeä. Pk-sektori on tulevaisuutta ja kansantalouden peruspilari. Sillä sektorilla Lappeenrannassa menee hyvin.
Kaukosesta Lappeenrannan matkailu ja vetovoima kehittyvät hyvään suuntaan.
– Päättäjät suhtautuvat uusiin ideoihin hyvin. Mitään ei ole viime vuosina tyrmätty suoralta kädeltä. On tapahtunut voimakas muutos lyhyen ajan sisällä.
Paljon olisi kuitenkin tehtävissä. Arvela kaipaa lisää hotellikapasiteettia sekä paikan isojen, yli tuhannen hengen, tapahtumien järjestämiselle.
– Olemme menettäneet isoja tapahtumia. Tila niille voisi olla yksi tulevaisuuden hanke, vaikka maakunnan yhteinen.
Kaukosen mielestä Saimaan hyödyntämisessä sanat ovat tekojen edellä.
KESKUSTELUSSA kumpuaa huoli siitä, hyväksyvätkö kaikki Saimaalla liikkuvat turistimassojen houkuttelun. Miten väen lisääntyminen sopii siihen, että vesiltä haetaan rauhaa?
Kaukonen uskoo, ettei ongelmaa ole.
– Meidän lomamme ovat heinäkuussa, eurooppalaisten elokuussa. Kyllä tänne mahtuu.
Pirjo Granbäck ymmärtää huolen. Matkailijoiden nuorentuminen tuo vesille nopeita ja äänekkäitä menopelejä.
Ritva Löf tuo esiin yhtenä Saimaan-matkailun jarruna Viipurin. Kanavaa on hieno seilata, mutta mereltä tulevat kokevat rähjäisen Viipurin vaikeana.
– Pitäisikö Lappeenrannan toimia matkailukummina Viipurille? Olisi eksoottista tulla Saimaalle Viipurin kautta, jos siellä voisi yöpyä ja viettää pari päivää, miettii illan isäntä Sakari Kiiskinen.
KAUKONEN puhuu vahvasti perhematkailun puolesta. Sillä tavoitetaan kerralla sukupolvet vauvasta vaariin, ja tulevaisuuden euronkäyttäjät tutustuvat kaupunkiin.
– Perhekeskeisyys on suhteellisen uusi juttu, mutta siihen pitää keskittyä.
Kaukonen laskeskelee, että perheistä huolehtiminen yhdistettynä kaupungin oppilaitoksiin tuo lisää asukkaita.
Arvela lisää pakettiin vahvan yhteisöllisyyden.
– Se on sitä, että Lappeenranta on kaikille oma, rakas kaupunki.
Hän kannustaa asukkaita kaupunginosatoimintaan ja mukaan vaikuttamaan.
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Eeva Arvela ihastui Lappeenrantaan pikkutyttönä 1950-luvun kevätpäivänä punaruskean Lappeen kirkon pielessä. Ensikohtaamisen tuoksut ja värit eivät ole unohtuneet.
Lappeenranta vetovoimaisemmaksi
Sataman soittolavan eteen tarvitaan penkkejä, joilla voi seurata esityksiä.
Sataman kioskit kaipaavat kohennusta, edes maalia ja puhtaat markiisit.
Lappeenrantaan voisi puhaltaa viipurilaista henkeä sekä pohjoiskarjalaista yhdessä tekemistä.
Rantoja tulisi päästä kävelemään ja katselemaan kaunista Saimaata.
Pusupuistoon tarvitaan enemmän musiikkia ja ihmisiä oleskelemaan.
Paikkakuntahengestä ei pidä rakentaa liian vahvaa, ettei se torju ulkopuolelta tulevia.
Ehdotukset ovat Hovin henki -illassa esitettyjä kommentteja.