LIISA MAYOW
Hyvin hoidettu tila Saimaan rannalla ja lehmiä laitumella. Juhlavuottaan viettävän Etelä-Karjalan Pro Agrian käsitys maaseutuidyllistä on säilynyt melko lailla samana jo 160 vuotta.
Toimitusjohtaja Eero Juntusen mukaan myöskään maaseutukeskuksen toimintaperiaatteet eivät ole muuttuneet. Keskus pyrkii edelleen kehittämään jäseniensä ja asiakkaidensa liiketoimintaa ja neuvomaan näitä maatalouteen liittyvissä asioissa.
Toimintaa ohjaa Juntusen mukaan nykyisin ennen kaikkea tarve pitää maaseutu elinvoimaisena. Keskuksen on myös edistettävä maaseudun ja sen ihmisten kunnioittamista. Jos maakunnassa ei ole houkuttelevaa maaseutua, se heikentää Juntusen mukaan koko alueen vetovoimaa.
– Maaseudulla on oltava monipuolista toimintaa. Se luo maiseman, johon kaupunkilainenkin uskaltaa tulla. Autio maaseutu pusikoituu kymmenessä vuodessa.
Pro Agrian suurin voimavara on Juntusen mukaan tietotaito. Yritys panostaa neuvojiensa osaamiseen vahvasti. Koko keskuksen henkilökunta johtajaa myöten on tekemisissä asiakkaiden kanssa.
Toimitusjohtajan ominta aluetta on marjatalous; Juntunen oli perustamassa 90-luvun alussa Suonenjoen Marjaosaamiskeskusta.
Suomalainen maatalous on edelleen perheviljelmätaloutta. Juntunen ennakoi tuotantoyksikköjen kasvavan, mutta tiloja pyörittävät edelleen perheet ja suvut.
– Maaseutumaisema muuttuu, sillä tilat varmasti harvenevat. Tilalle tulee kuitenkin muuta yritystoimintaa, esimerkiksi maatilamatkailuyrityksiä.
Asiakkaat arvostavat keskuksen neuvojien asiantuntemusta erityisesti maatilojen elinkaaren tärkeimmissä tapahtumissa. Keskus tarjoaa apua esimerkiksi tilojen sukupolvenvaihdoksissa ja suurissa investoinneissa. Tällöin neuvojien on pystyttävä näkemään markkinoiden kehityksen suunta jopa 20 vuoden päähän.
Parhaillaan markkinoita mullistaa viljan hinnan nousu, joka vaikuttaa suoraan myös maidon ja lihan hintoihin.
– Ilmassa on merkkejä siitä, että halvan ruoan aika on ohi, Juntunen ennakoi.
Tulevaisuuden haasteet liittyvät Juntusen mukaan kansainvälistymiseen. Suomen viljelijät ovat EU:n muiden maiden tuottajien kanssa samalla viivalla, vaikka tuotanto-olosuhteet eivät olekaan yhtä suotuisat. Suomen pitäisi Juntusen mukaan olla EU:ssa itsekäs ja pitää hanakammin puoliaan.
– Mallia voisi ottaa vaikka Ranskasta. Samalla joudumme kuitenkin taistelemaan yhtenäisenä Eurooppana esimerkiksi Kiinan ja Intian kasvavia markkinoita vastaan.
EU:hun liityttäessä Suomi nojasi unionin maataloustukiin, mutta tukipolitiikan aika saattaa Juntusen mukaan olla lopuillaan.
– Uusien jäsenmaiden myötä herää kysymys, kauanko tukijärjestelmää pystytään ylläpitämään.
Kotimaiset viljelijät ovat silti tarttuneet innokkaasti esimerkiksi unionin ympäristötukiin, joiden vaatimuksiin on sitoutunut jopa 90 prosenttia tiloista. Ympäristön huomioiminen on tulevaisuudessa yhä välttämättömämpää, vaikka suomalaiset viljelijät hyötyvätkin Juntusen mukaan ilmaston lämpenemisestä.
– Kasvukausi pitenee. 50 vuoden päästä meillä on todennäköisesti samanlaiset olosuhteet kuin Saksassa tällä hetkellä.
Keskustelu Itämeren tilasta on osoitellut Juntusen mukaan liikaa maataloutta. Hän kuitenkin painottaa, että maatalouden on edelleen kannettava vastuunsa rehevöitymisestä.
Suomalaisen maatalouden valttina on Juntusen mukaan tuttu puhtaus ja laatu. Tärkeintä on, että kotimaiset asiakkaat luottavat kotimaisiin tuotteisiin.
Maatalouden tulevaisuus on toimitusjohtajan mukaan edelleen puhtaassa perustuotannossa, vaikka luomun tuotanto ja kulutus kasvavat maailmalla jatkuvasti. Luomuun pitää panostaa, mutta maltillisesti. Myös bioenergian tuotannossa on paljon kasvumahdollisuuksia.
– Kehitysmahdollisuuksia on myös erikoiskasvien ja esimerkiksi omenan tuotannossa. Erikoistuotteiden kanssa täytyy pitää jalat maassa ja miettiä, löytyykö niille lopullista ostajaa, Juntunen muistuttaa.
Maaseudun täydelliseen autioitumiseen toimitusjohtaja ei usko.
Kaipuu luonnon ääreen houkuttaa hänen mukaansa tulevaisuudessa yhä enemmän niin kutsuttuja uusmaalaisia etätyöhön maalle.
– Nyt kun vain Etelä-Karjalan poikamiesisännät löytäisivät morsiamia itselleen, niin meillä ei olisi huolen häivää, Juntunen hymyilee.
160 vuotta maaseudun kehittämistä
1847 Viipurin läänin maanviljelysseura perustetaan. 1854 Ensimmäinen maatalousnäyttely Viipurissa. 1898 Suomen kieli seuran viralliseksi kieleksi. 1940 Maanviljelysseuran toimisto avataan Lappeenrannassa. 1967 Seuran nimi Etelä-Karjalan Maanviljelysseuraksi. 1970 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Maanviljelysseurat yhdistetään Kymenläänin Maatalouskeskukseksi. 1985 Kymen läänin maatalouskeskus jakaantuu Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maatalouskeskuksiksi. 2004 Yhdistyksen nimeksi Pro Agria Etelä-Karjala ry.
Kuvateksti
Toimitusjohtaja Eero Juntunen ei arkaile lähestyä lehmiä. – Olen itse maitotilan poika Savon Vieremältä.
Kuva: TUULI KOIVISTO