MATTI SAARELA
ANSSI SILVENNOINEN
Lappeenrannan lentokenttä on vanha, mutta hyvässä kunnossa. Pituutta ja ponnistusvoimaa riittää lentoliikenteen tarpeisiin myös uudella vuosituhannella.
Vuona 1918 ilmavoimia varten perustetun lentokentän ainoa paha vika on siinä, että se on väärässä paikassa. Kentän alle jää suuri alue Lappeenrannan keskustan parhaasta rakennusmaasta.
Ilmailuhallituksen leiviskän ottaneen Finavian kenttäosaston johtajan Reijo Tasasen mukaan se ei ole kuitenkaan suuri vika eikä oikeastaan vika lainkaan. Myös lentokalusto on viime vuosina kehittynyt niin, että maailmalla aivan kaupungin keskustassa sijaitsevat lentokentät ovat tulleet jälleen muotiin.
– Tukholman keskustassa sijaitsevan Bromman lentokentän suosio on kasvanut koko ajan, ja sen kautta lentää yli miljoona matkustajaa vuodessa.
OLEELLISINTA Tasasen mukaan on se, että eteläkarjalaiset pitävät nyt kiinni lentokentästään tarvittaessa vaikka kynsin ja hampain.
Oma lentokenttä ei ole Lappeenrannalle ja koko maakunnalla vain imagokysymys. Jos nykyisen kentän toiminta lakkautetaan, uuden lentokentän perustaminen Etelä-Karjalaan 10-15 vuoden päästä on täysin mahdoton tehtävä.
Suomessa liikenneministeriö ja Finavia eivät itse usko tukholmalaisten esimerkkiin. Malmin kenttä Helsingissä aiotaan korvata Backakseen Porvooseen rakennettavalla lentokentällä. Valmistuessaan Backaksen kenttä vaikuttaa voimakkaasti alan markkinoihin Suomessa.
Suomen keskisuurista kaupungeista Lahti ei ole koskaan saanut omaa lentokenttää, vaikka Päijät-Hämeen liitto on ajanut tarmokkaasti alueen lentokenttäasiaa vuosikymmenet.
Syy on maantieteessä. Lahdesta on vain noin tunnin ajomatka Helsinki-Vantaan lentokentälle.
Maailmalla lentoyhtiöt puolestaan laskevat, että lentokentän vaikutuspiirissä pitää asua vähintään 600 000 ihmistä ennen kuin reittiliikenteen aloittamista kannattaa edes harkita.
UUDEN kentän valmistuttua pudotuspelistä tulee tiukka matsi. Esimerkiksi Kotka ja Kouvola ovat kansainvälisellä mittatikulla mitattuna kentän välittömässä vaikutuspiirissä. Porvoon kaupunginjohtaja Marcus Henricson on ehtinyt jo ääneen ajattelullaan haastaa jopa Tampereen Pirkkalan lentokentän kilpailuun halpalentoyhtiöstä.
Lappeenrannasta on matkaa Porvoon Backakseen noin 170 kilometriä. Tasanko kuitenkin muistuttaa, että uuden lentokentän perustaminen on aina aikaa vaativa hanke.
– Perustamispäätöksestä kuluu sellaiset 10-15 vuotta ennen kuin uusi kenttä on täydessä toiminnassa.
Se on pitkä aika.
Oikeastaan ennustajan kannalta ainoa varma asia on se, että maailma on kymmenen vuoden päästä hyvin erinäköinen kuin nyt. Myös talouselämän olemassaolon ehdot voivat olla aivan eri asennossa kuin nyt. Suomessa on esimerkiksi totuttu puhumaan Luoteis-Venäjästä Suomen lähialueena.
Pietarista katsottuna lähialuetta on Kaakkois-Suomi. Lappeenrannan lentokentän potentiaalisia käyttäjiä ovat myös ne puoli miljoonaa venäläistä, jotka ovat hankkineet tänä vuonna viisumin Suomeen.
– Backaksen kentän kustannusarvio on 130 miljoonaa euroa. Uuden kentän rakentamiseen tarvittavalla summalla Lappeenrannan kenttää pyöritetään 130 vuotta, Lappeenrannan lentokentän päällikkö Petteri Lehti laskee.
SÄÄNNÖLLINEN reittiliikenne Lappeenrantaan loppui elokuun viimeisenä päivänä. Tasangon mukaan Finavia tukee ponnisteluja liikenteen uudelleen käynnistämiseksi. Mitään suunnitelmia kentän toiminnan lopettamisesta ei ole.
– Meillä on täysi valmius reittiliikenteen aloittamiseen. Kenttää pidetään yllä yhä toimivan rahtiliikenteen ja charterlentojen takia, Tasanko sanoo.
Lentoyhtiöt voivat moittia Finaviaa rahastuksesta lentokenttämakusuilla, mutta tehottomaksi tätä valtion liikelaitosta on vaikea leimata. Finavialla lasketaan, että Suomessa lentokenttä pyörii omillaan, jos kentän kautta kulkee noin 300 000 matkustajaa vuodessa. Maailmalla vastaava kannattavuuden raja-arvo on puoli miljoonaa matkustajaa.
Suomessa on vain noin puoli tusinaa lentokenttää, jotka ovat näin mitattuna kannattavia. Lentoliikenne on kuitenkin ala, jossa tarvitaan myös korkeampaa matematiikkaa. Suurten kenttien suuret volyymit perustuvat meillä ja maailmalla siihen, että ne ovat niin kutsutun syöttöliikenteen välietappeja.
– Suomalaiset liikemiehet eivät yksin tee reittiliikennettä kannattavaksi, mutta syöttöliikenteen kautta syntyy kannattavia reittejä.
LENTOYHTEYS Lappeenrannasta Helsinki-Vantaan lentokentälle on tärkeä asia Etelä-Karjalassa toimivalle teollisuudelle ja esimerkiksi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle.
Kaikki maailman viisaus ei asu Helsingissä. Nopeat yhteydet alentavat kustannuksia. Vielä tärkeämpi asia on se, että Finnairin markkinoinnissaankin käyttämä hokema ”illaksi kotiin” takaa ehkä parhaiten sen, että kiireinen huippuasiantuntija saa ylipäätään vierailun kaukaisen Suomen syrjäisellä kaakonkulmalla sopimaan aikatauluihinsa.
Asian tärkeyttä alleviivaa esimerkiksi se, että UPM:n Kaukaan tehtaiden paikallisjohtaja Raimo Särkelä on mukana Etelä-Karjalan Kauppakamarin työryhmässä, joka etsii keinoja aloittaa säännölliset reittilennot uudelleen.
– Lentoliikenteen jatkuminen on meille tärkeää. Pääkaupunkiin pääsee suhteellisen helposti myös muilla välineillä, mutta esimerkiksi Eurooppaan lennettäessä olisi hyvä, jos matkaan päästäisiin jo Lappeenrannasta.
SÄRKELÄN mukaan kauppakamarin työryhmässä on tehty kovasti töitä, ja jonkinlaisia ratkaisujakin ongelmaan on jo näköpiirissä.
– Tietynlaisia kokeiluja on jo käynnissä. Sen verran voin sanoa, että olemme tehneet aktiivisesti töitä ja tuloksiakin päästään aivan kohta näkemään.
Kokeilulla Särkelä tarkoittaa taksilentoyhtiönä tunnetun Aireconin perjantaina alkaneita lentoja – seitsemänpaikkaisella pienkoneella kaksi edestakaista vuoroa – Helsinkiin. Kysymys on ainakin toistaiseksi tilapäisjärjestelystä, Etelä-Karjalan Matkailu Oy:n tilaamista tilauslennoista.
KAAKKOIS-SUOMEN ILMAILUMUSEOYHDISTYS
ES-ARKISTO/PEKKA HÖLKKI
ES-ARKISTO/MIKA STRANDÉN
Kuvatekstit
Lappeenrannan lentoasema aloitti toimintansa 10. toukokuuta 1918. Edessä vasemmalla lentoaseman ensimmäinen päällikkö luutnantti von Bülow. Miesten takana ranskalaisvalmisteinen Nieuport hävittäjä.
Maailman suurimpiin kuuluva kuljetuskone, venäläinen Antonov 124 Lappeenrannan kentällä.
Lappeenrannan lentokentän kiitorata on 2,5 kilometriä pitkä.
Pietarin G8 -kokouksen aikana Lappeenrannan kenttä toimi Pietarin varalaskupaikkana. Kuvassa venäläisvalmisteinen Tupolev 154.
Lentokoneiden laskeutumisreitti kentälle kulkee Lappeenrannan keskustan yli.