PETTERI VÄRTÖ
MAAHANMUUTTOpolitiikan uudelleenjärjestely on pahasti kesken. Toukokuussa alkanut maahanmuuttoasioiden siirtäminen nykyiseltä työministeriöltä sisäasiainministeriön vastuulle on toistaiseksi koskettanut vain hallinnon ylärakenteita eikä valmista ole vielä tullut sielläkään.
Tilanne elää koko ajan. Aikataulu on kireä ja organisaatiota hiotaan pitemmälle vuodenvaihteen jälkeen. Nyt koetetaan vain saada asiat siirrettyä muodollisesti ja kehittää toimintatapoja jatkossa, hallitusneuvos Riitta Koponen sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta sanoo.
Kaiken muuttaminen yhdellä kertaa on mahdotonta, sillä maahanmuuton kenttä on muuttunut aiemmasta. Kenttä elää koko ajan. EU:n kautta tulee ja kansallisista tarpeista syntyy muutosvaatimuksia koko ajan. Pieniä muutoksia joudutaan tekemään koko ajan, hän jatkaa.
Hallitusohjelmaan kirjattu aktiivisen maahanmuuttopolitiikan kehittäminen ja täytäntöönpano merkitsevät Koposen mukaan runsaasti erilaisia hankkeita ja lainsäädäntömuutoksia. Lisänä on vielä ministeriöiden välinen rajankäynti, kun työministeriöstä syntyy työ- ja elinkeinoministeriö.
Työvoimapohjaisen maahanmuuton asiantuntemus on työministeriössä ja on luotava uudenlaiset yhteistyökuviot. Missään tapauksessa maahanmuuttoa ei voida keskittää yhteen ministeriöön, sillä se koskettaa koko yhteiskuntaa, Koponen kertoo.
VASTAANOTTOkeskukset siirtyvät hallitusohjelman mukaisesti sisäasiainministeriön alaisuuteen 1. tammikuuta 2008. Muuta keskusten sijoittumisesta ministeriön organisaatiossa ei toistaiseksi tiedetä. Avoinna on, menevätkö ne ulkomaalaisosaston vai ulkomaalaisviraston alaisuuteen.
Keväällä esitetyssä Ylen TV1:n Poikkeustila-sarjassa vastaanottokeskuksen väki pelkäsi siirtymistä sisäasiainministeriön alaisuuteen. Joutsenon vastaanottokeskuksessa Tiuruniemessä tulevaa käskijää odotellaan huomattavasti levollisemmassa ilmapiirissä.
Ilmaan on heitetty useita asioita. Päätös hallinnollisista ratkaisuista tulee parin viikon sisällä. Tämä on seitsemäs hallintomuoto keskuksen toiminnan aikana ja tuskin muita kummempi. Perustyö pysyy toistaiseksi samana, keskuksen johtaja Maiju Kouki uskoo.
Siirtovaiheessa hallinto- ja talouspuoli työllistyy, muuta työllistävää vaikutusta siirrolla ei ole. Henkilökunta on tottunut ja muutosvalmis, ilmassa ei ole riemua eikä pelkoa. Työhön on sitouduttu ja mahdollisista linjamuutoksista on turha murehtia etukäteen, hän jatkaa.
Levollisuutta Joutsenossa lisää myös turvattu asema valtion vastaanottokeskuksena. Vahvuutena on rajan läheisyys, suuren rakennuksen sisältämä laajennusmahdollisuus ja ulkomaalaisviraston läheisyys, joten lakkautuspelko tulijamäärien pysyessä pieninä ei ole ajankohtainen.
HALLITUSOHJELMAAN sisältyy myös ulkomaalaisviraston toiminnan kehittäminen. Viraston nimi muuttuu maahanmuuttovirastoksi ja sen toiminnalta edellytetään sekä avoimuuden lisäämistä että ennakoitavuuden parantumista. Asioiden valmistelu painottuu loppuvuoteen.
Pohdinnassa on sivuttu viraston tehtäviä. Keskustelut yhteistyöstä turvapaikanhakijoiden vastaanoton osalta ovat vielä auki. Kehitystyö voi tuoda joitakin muutoksia tai tarkennuksia viraston toimintaan, Ulkomaalaisviraston Saimaan tulosalueen johtaja Esko Repo sanoo.
Repo itse kuuluu maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyviä asioita järjestelevään työryhmään. Myös hän mainitsee aikataulun kireyden, minkä vuoksi moni asia jää todennäköisesti kehitettäväksi vuodenvaihteen jälkeen. Maahantulijoille saakka keskeneräisyyden ei pitäisi näkyä.