OUTI SALOVAARA
Venäjällä on käynnistynyt ensimmäinen oikeudenkäynti pakkoluovutetun suomalaiskiinteistön saamiseksi takaisin suomalaiselle omistajalle. Viipurin käräjäoikeudessa asia oli ensimmäistä kertaa esillä 24. elokuuta.
Tapaus koskee nykyisin lasten leikkipaikkana olevaa aluetta Viipurin keskustassa. Tonttia vaatii itselleen suomalainen mies, jonka isä omisti alueen ennen sotia.
Luovutetun alueen kiinteistöjen takaisin saamiseksi taistelevan asianajaja Kari Silvennoisen mukaan asia on edennyt Venäjällä yllättävän ripeästi. Silvennoinen laittoi asian vireille kesäkuussa, ja ensimmäinen käsittely oli siitä vain parin kuukauden kuluttua. Seuraava istunto pidetään syyskuun lopussa.
Vastaajana jutussa on useita venäläistahoja. Niiden joukossa ovat muun muassa Viipurin kaupunki, Leningradin alueen valtion omaisuutta hallinnoiva komitea ja Venäjän federaation edustaja.
Viipurissa sijaitsevan kiinteistön ohella Silvennoinen on parhaillaan laatimassa kahta muuta haastehakemusta Venäjän oikeuslaitokselle. Ne koskevat Harlussa Karjalan tasavallassa ja Petsamossa sijaitsevia kiinteistöjä.
Silvennoinen vei viime vuonna yhteensä 67:n pakkoluovutetulle alueelle jääneen suomalaisen kiinteistön omistusoikeusasian Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Näistä tuomioistuin kuitenkin palautti viime keväänä 64. Se edellytti, että asia on käsiteltävä ensin Venäjän kaikissa oikeuselimissä.
Tämän jälkeen Silvennoinen ryhtyi laatimaan haastehakemusta Viipurin käräjäoikeuteen.
Kolmea entistä suomalaiskiinteistöä koskevaa hakemusta ihmisoikeustuomioistuin ei ole vielä käsitellyt mitenkään.
Suomalaisoikeudenkäynti on herättänyt paljon huomiota Venäjällä, ja sitä pidetään ennakkotapauksena. Asiasta ovat kertoneet viipurilaislehtien ohella myös muut tiedotusvälineet.
– Juuri eilen venäläinen televisioryhmä kävi kuvaamassa ja haastattelemassa minua. Me Suomessa emme ymmärräkään, miten paljon asia kiinnostaa Venäjällä, kertoi Silvennoinen tiistaina.
Vyborgskie Vedomosti -lehti kertoo, että venäläisosapuolen näkemyksen mukaan sodan jälkeen luovutetut suomalaismaat tulivat osaksi Neuvostoliittoa. Silloin tapahtui myös maan kansallistaminen, jonka seurauksia ei enää voi ottaa uudelleen käsiteltäväksi.
Silvennoinen kertoo sanoneensa venäläisten tiedotusvälineiden edustajille, että hän luottaa nyky-Venäjän oikeuslaitokseen.
– Jos kyseessä on rikollinen valtio kuten kommunistinen Neuvostoliitto, ei sen toimille voi antaa mitään arvoa. Sitä paitsi kansallistaminen tapahtui jo 1917, ei toisen maailmansodan jälkeen, hän huomauttaa.