ILPO LESKINEN
Valtaosa Etelä-Karjalan keskussairaalan tehyläisistä pitää irtisanoutumisensa voimassa. 264 tehyläistä aikoo irtisanoutua sairaanhoitopiirin palveluksesta.
– Yhdeksän 273 tehyläisestä perui kirjeitse irtisanoutumisensa, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Härmä kertoo.
Yhdeksän peruutusta ei Härmän mukaan muuta tilannetta miksikään. Irtisanoutumiset heikentävät ratkaisevasti keskussairaalan toimintaa.
– Keskussairaala halvaantuisi kokonaan. Me emme pysty takaamaan keskussairaalatasoista palvelua.
– Hoito heikkenisi kehitysmaan lääketieteen tasolle. Tilanne olisi sama kuin maanjäristysalueella, jonne Punainen risti ei ole vielä saapunut, Härmä sanoo.
PAHIMMIN irtisanoutumiset kohdistuvat diagnostiikkakeskukseen. Härmä kertoo, että kliinisessä laboratoriossa vain alle 30 prosenttia tehyläisistä on jäämässä töihin.
Leikkaustoimessa vain yksi leikkaustiimi saataisiin pyörimään. Röntgentutkimuksissa ei pystyttäisi kolmivuorotyöhön ollenkaan.
Laboratorion ja röntgenin muuttuminen vain päiväyksiköiksi on Härmän mukaan äärimmäinen poikkeustilanne.
– Röntgeniin jäisi vain viisi hoitajaa töihin. Laitteita voi käyttää vain tehtävään koulutettu henkilö.
Härmä on raportoinut heikennyksistä valtiovallalle ja lääninhallitukseen. Laskelmia, suunnitelmia ja valmisteluja on tehty.
Jos tilanne jatkuu, viimeistään ensi viikolla on Härmän mukaan ryhdyttävä perumaan aikoja ja sanomaan ei oota.
– Valtiovallalta pitää saada lupa ryhtyä valmistelemaan poikkeusolojen lääkintähuoltoa. Jos työtaistelu alkaa 19. marraskuuta, ihmisiä vammautuu ja kuolee päivittäin hoidon puutteeseen.
– Me emme voi ominpäin tehdä sellaista palvelutason heikkenemistä, joka johtaa hengen menetyksiin ja vammautumisiin, Härmä sanoo.
PÄIVYSTYSAIKANA ei Härmän mukaan pystyttäisi selvittämään potilaan rintakivun syytä eikä sitä, mitä tehdään halvausoireille. Hätäsynnyttäjät jäisivät hoitamatta.
Kymenlaakson sairaanhoitopiiriltä ei saada ratkaisevaa apua.
– Kymenlaakso on luvannut auttaa, mutta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välille ei saada sellaista ambulanssirumbaa, että tilanteesta selvittäisiin ilman henkien menetystä.
HUS:n kanssa on neuvoteltu synnytysten siirtämisestä Helsinkiin.
Etelä- ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit ovat lupautuneet auttamaan Kuopion yliopistosairaalaa, joten niiltä ei enää liikene apua Etelä-Karjalaan.
HÄRMÄ VETOAA valtiovaltaan ja neuvottelujen osapuoliin ratkaisun saamiseksi.
– Tällaista uhkaa ei saa väestölle aiheuttaa. Näen epäeettisenä, että erimielisyys palkan suuruudesta voisi johtaa tällaiseen vaaratilanteeseen.
– Äkillisiä sairastumisia on mahdoton hoitaa, etenkin jos hoidettavia on samalla kertaa enemmän kuin yksi.
TEHYLÄISTEN rivit ovat pysyneet kasassa. Näin vakuuttavat Tehyn alueasiamies Virpi Ali-Hokka sekä Tehyn Etelä-Karjalan keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Ulla-Riitta Hyöppinen-Sipari.
– Tukilistalle on kertynyt runsaasti sekä tehyläisten että Tehyn ulkopuolisten nimiä, Ali-Hokka sanoo.
– Väki on sitoutunut tähän työtaisteluun. Joukosta livenneet ovat yksittäistapauksia, Hyöppinen-Sipari sanoo.
Irtisanoutumisten peruuttamiset liittyvät heidän mukaansa useimmiten hoitovapaisiin, äitiyslomiin tai lähiaikoina tapahtuvaan eläkkeelle lähtöön.
AMMATTIOSASTON jäsenmäärä on Hyöppinen-Siparin mukaan viime viikkoina lisääntynyt.
– Viimeisen kuukauden aikana on liittynyt noin 40 henkeä. Se on paljon. Yhteensä on 773 jäsentä.
– Palkkavaatimukset ja työtaistelu ovat selvästi aktivoineet ihmisiä liittymään Tehyyn, Hyöppinen-Sipari sanoo.
Sekä Hyöppinen-Sipari että Härmä korostavat, että työnantajan ja työntekijöiden välit ovat kaikesta huolimatta säilyneet asiallisina.
– Elämä jatkuu myös tämän työtaistelun jälkeen. Tehyläiset ovat tärkeä ryhmä. Toivon, että tilanne ei kärjisty, Härmä sanoo.