ETTI KANTOLA
Lappeenrannan Prisma haki 35 uutta työntekijää. Hakemuksia tuli 1 400.
Henkilöstön viihtyvyydestä ja kehityksestä mielellään puhuva toimitusjohtaja Ahti Manninen huokuu tyytyväisyyttä.
Etunenässä tekemällä on suosittu, hän viittaa niin henkilökuntaan kuin asiakkaisiin.
HELSINGIN yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Tapani Köppä sijoittaa osuuskaupan menestystarinan alkukirjaimen 1980-luvulle. Silloin S-liike nosti asiakkaan ykkössijalle. Vuosikymmenessä uusi kulttuuri juurtui, ja syntyi nykyaikainen joustava osuuskauppa.
Innovatiivisella bonusjärjestelmällään S-ryhmä sai etulyöntiä.
Bonusten kertymistä pönkittävät taitavasti kootut yrityskumppanit.
Asiakas tuntee, että hän hyötyy oikeasti.
MYÖS ajan henki on S-ryhmän puolella. Vihreä kortti on noussut kannanotoksi globalisaatiolle.
Ihmiset ottavat kantaa liittymällä osuuskauppaan. Heistä pääomamarkkinat ovat menneet liian pitkälle. Osuuskauppa on paikallinen yritys, jota ei voi myydä kilpailijalle, sijoittajalle tai ulkomaille.
Asiakasomistajuus vastaa luotettavuuden ja turvattujen palveluiden kaipuuseen.
On nähtävissä kriittisyyttä omistuksen keskittymistä kohtaan. Osuuskauppa edistää taloudellista tasapainoa ja antaa asiakkaalle välittämisen ja huolenpidon tunteen.
LAPPEENRANNAN teknillisen korkeakoulun professorin Iiro Jussilan mielestä Eekoon kannattaisi hyödyntää lisää paikallisidentiteetin kysyntää. Se voi olla ulkoista ilmettä tai persoonallisuutta, mutta myös tietotekniikkaa.
Paikallisuutta voi vangita tietojärjestelmillä. Selvitetään esimerkiksi, mitä ja milloin Sammonlahden myymälän asiakkaat kuluttavat.
Näin kauppa voi vastata alueen ja, lain ja asiakkaan niin salliessa, yksilöiden kysyntään.
OSUUSKAUPAN suosio on ollut aaltoliikettä. Köpän mielestä nyt kohdalla on aallon harja, tai ainakin se on hyvin lähellä. Lisäkasvu voisi tuoda ongelmia. Ainakin riskinä on asiakkaan pettyminen palvelun tasoon asiakasvirtojen kasvaessa.
Jussilasta edellytyksiä on yhä parempaan, kunhan johto on tarkkana. Samaa mieltä on Ahti Manninen.
Haemme isoa kasvua lähivuosina. Jos tyytyy siihen, mitä on, oppiminen ja kehitys pysähtyvät.
Toimitusjohtaja näkee kasvunvaraa jopa päivittäistavarakaupan markkinaosuudessa.
Paljon voi saada lisää.
Hän kieltäytyy sanomasta tavoitetta ääneen. Polttoainepuolella se on markkinajohtajuus.
SUUNNITELMAT ostosvirran leventämiseksi ovat valmiina. Särkisalmelle tulee ABC, Skinnarilaan ja Imatrankoskelle kylmäasema, S-marketti Palloon, Imatrankoskelle ja Vuoksenniskalle. Uusin veto on Sale-myymälät.
Menemme lähemmäs asiakasta ja tuomme Salet kaupunkiin, Manninen linjaa.
Maaseudulta tutut pikkukaupat ovat auki sunnuntaisin. Saleja mahtuu Mannisen mukaan viisi lähinnä Lappeenrantaan.
Rauta on kuumaa myös ravintolarintamalla. Uutta tulee, mutta ääneen ei vielä puhuta muusta kuin koko Lappeen ravintolakerroksen uusimisesta.
KÖPPÄ ja Jussila näkevät kasvunvaraa lähinnä uusilla toimialueilla. Heistä hemmottelupalveluiden tuottaminen voisi olla mahdollisuus. Eekoon alueella riittää ikäihmisiä ja itänaapureita.
Manninen suhtautuu silminnähden nihkeästi.
Onhan meitä pyydetty Joutseno-projektiin. Täytyy katsoa, onko järkevää mennä mukaan.
Torstaina avautuva Suomen suurin Prisma paikkaa markkinaosuutta rautakauppa-, urheiluväline- ja viihde-elektroniikkatuotteissa. Esimerkiksi rautakaupassa markkinaosuutta voisi olla tyrkyllä enemmänkin. Eekoolla on täysi valmius rakentaa rautakauppa Prisman naapuriin.
Jo nyt on niin paljon, mitä voisi tehdä, että pitää laittaa asioita järjestykseen, Manninen toppuuttelee.
Eekoo on varmistanut, että voisi halutessaan tehdä paljon ja nopeasti. Sillä on runsaasti tonttimaata ja rakennusoikeutta. Kapuloita pistää rattaisiin rakennuskustannusten nousu.
ETELÄKARJALAISET eivät ole kaikkein innokkaimpia asiakasomistajia. Valtakunnallisesti bonusta kerää reilu kaksi kolmannesta talouksista, Etelä-Karjalassa hieman useampi kuin joka toinen talous.
Yksi selitys on teollinen historia. Työväen nihkeys nykyistä osuuskauppaa kohtaan on vaihtunut suosioksi vasta viime vuosina.
70 prosenttiin ollaan matkalla. Kukaan ei tiedä, mikä on maksimi, Manninen sanoo.
KÖPPÄ määrittelee omistajuuden psykologiseksi. Pienehköstä noin satasen sijoituksesta seuraa, että omistajat ovat kiinnostuneempia asiakkuudesta kuin päätöksenteosta.
Ehkä siksi erikoisuus Eekoon päätöksenteossa ei ole juuri saanut huomiota.
Isoin ero Eekoon ja muiden alueosuuskauppojen välillä on se, että Eekoossa ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunnan kokous. Lähes kaikissa muissa on vaaleilla valittu edustajisto, sanoo SOK:n järjestöpäällikkö Eero Peltonen.
Hän luonnehtii edustajiston puuttumista vanhaksi pienen osuuskaupan malliksi, johon on jostain syystä jääty.
Tämä voi vaikuttaa siihen, miten asiakasomistaja kokee omistajuuden. Jäseniin on ohuempi kosketuspinta.
Ahti Manninen kertoo hallintohenkilöstön päättäneen, ettei edustajistoa tule ainakaan tällä vuosikymmenellä.
Se on kevyempi ratkaisu, ja asiat hoituvat hyvin näinkin.
Muuten Peltonen sanoo Eekoon muistuttavan sisarosuuskauppojaan. Se on myynniltään keskisuuri ja sisältää samat toimialat kuin useimmat muutkin. Majoituksen ja ravitsemuksen osuus on tavallista suurempi.
IHMISTEN liikkuvuus tuo osuuskaupalle haasteita ja mahdollisuuksia. Kauppamies Mannista kiinnostavat väkiluku ja itärajan joustavuus.
Kauppiaana toivoisi, että raja olisi nopeampi ja joustavampi. Sieltä voisi tulla kaksinkertainen määrä venäläisiä.
Jos kulku helpottuu, voi käydä niinkin, että suomalaiset alkavat shoppailla Pietarin kymmenissä tavarataloissa ja marketeissa.
Täällä pitää olla hyvät palvelut, ettei niin käy.
Jussila epäilee, että taajaan muuttavat ihmiset alkavat vaatia osuuskaupan tuottoa suoremmin itselleen. Ylijäämää on ollut tapana makuuttaa investointeja odottamassa.
Ihmiset alkavat vaatia hintojen laskua ja ylijäämän palautusta. Palautukset ovat osuuskuntatoiminnan perinteinen tunnusmerkki, ja siihen on tulossa paluu.
Eekoo ei ole jakanut palautuksia.
Tulevina vuosina niin tulee tapahtumaan, Manninen lupaa.
Ajankohdasta ja määrästä hän ei sano mitään.
Ei ole huono tilanne, vaikka palautus olisi suurikin. Se sitouttaisi asiakasomistajia ja lisäisi volyymia. Voi syntyä myönteinen kehä, Jussila sanoo.
AHTI Mannisesta on tullut Eekoon kasvot. Hän oli se, joka teki aloitteen koko maakunnan yhteisestä osuuskaupasta. Parikymmentä vuotta myöhemmin koko yritys henkilöityy häneen.
Se ei ole ollut tavoitteellista vaan luonnollista. Esillä oleminen kuuluu johtajalle.
Kasvojen tuttuus on saanut aikaan sen, että Manninen tunnistetaan kaduilla. Kun hän haluaa olla rauhassa, hän laittaa kypärän päähänsä ja starttaa moottoripyöränsä tai lähtee metsälle.
l l l
Eekoo juhlii 100-vuotissyntymäpäiväänsä 11.10. työn merkeissä.
VESA LAITINEN
Kuvateksti
Ahti Manninen on ollut töissä K-, E- ja S-liikkeessä. Kahdessa ensimmäisessä kolme vuotta, jälkimmäisessä yli 30 vuotta. Eekoon tarina alkoi noin sata vuotta sitten Tasihinin talon myymälästä.