Noin 5-7 prosenttia ikäluokan lapsista kärsii neurologisista ongelmista. Muista lapsista hieman poikkeava aivojen kemia aiheuttaa heille oppimisvaikeuksia ja käyttäytymishäiriöitä. Oikeanlaisella valmennuksella tällaisen lapsen opintietä voidaan tasoittaa ja estää hänen syrjäytymisensä aikuisena.
MATTI SAARELA
Kaupunki satsaa Lappeenrannassa neurologisista ongelmista kärsivien lasten kuntoutukseen. Koulutoimen palveluksessa on yhdeksän näiden lasten kuntouttajiksi kouluttautunutta opettajaa ja kouluavustajaa. Erityisopettaja Leea Jokimiehen mukaan nyt olisi tärkeää saada tietoa tästä toiminnasta myös lasten vanhemmille.
– Lasten vanhemmat voivat ottaa meihin suoraan yhteyttä. Voimme sitten yhdessä miettiä, millaisia harjoituksia kyseinen lapsi ehkä tarvitsee.
Astrid Lindgrenin luoma kirjallinen hahmo Vaahteramäen Eemeli on Jokimiehen mukaan hyvä esimerkki ylivilkkaasta ja impulsiivisesta pojasta. Lindgrenin Eemelistä kasvaa kunnon mies ja aikuisena hänestä tulee jopa kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Se on mahdollista myös oikeassa elämässä.
ERITYISOPETTAJA Kirsi Valtosen mukaan ylivilkkaita ja keskittymiskyvyn puutteesta kärsiviä ADHD lapsia voidaan kuntouttaa ja kaikki voi lopulta olla varsin pienestä kiinni. Oleellista on se, että lapsen ongelmien syistä tehdään oikea diagnoosi ja kuntoutus aloitetaan ajoissa.
– Se on tärkeätä, että lapsi pääsee ajoissa tutkimuksiin ja ongelmien syistä tehdään oikea diagnoosi. Vanhemmat varmasti miettivät, mitä hyötyä lapselle on siitä, että hänet diagnosoidaan. Pelätään lapsen leimautumista.
Valtosen mukaan lapsen käytös voi leimata hänet, kun oikeaa tietoa ei ole.
– Esimerkiksi ADHD-lasta voidaan pitää laiskana, tyhmänä ja huonosti kasvatettuna, hän muistuttaa.
Jos tietoa ei ole kouluympäristön väärät asteet lannistavat tällaisen lapsen ennen pitkää. Lapsi reagoi omaan ahdistukseensa aggressiivisella käytöksellä tai masentumalla. Luokan vetäytyvin ja hiljaisin tyttö voi olla yhtä kipeästi ymmärtävän avun tarpeessa kuin muiden työtä häiritsevä riehuja.
– Nämä lapset eivät näe omia mahdollisuuksiaan. Toisaalta heille voi olla pahin pelko se, että joutuvat pois koulusta, Saimaan koulun kouluavustaja Tuula Rytilahti sanoo.
Myös lääketiede on mennyt eteenpäin.
– Nyt ymmärretään paremmin näiden oireiden neurologinen luonne. Aikaisemmin psykiatriassa painotettiin pelkästään näitä vuorovaikutuksen ongelmia, mikä helposti syyllisti vanhempia, erityisluokan opettaja Airi Auvinen sanoo.
Auvinen korostaa, että neurologisilla lapsilla käyttäytymisongelmien taustalla on aina niin sanottujen välittäjäaineiden poikkeava toiminta. Se voi aiheuttaa myös vaikeuksia ihmissuhteissa, mutta puutteellisen vuorovaikutuksen ongelmat eivät neurologisilla lapsilla ole kouluvaikeuksien perimmäinen syy.
Lapsen aivokemiaan voidaan vaikuttaa lääkkeillä ja useimmille neurologista ongelmista kärsiville lapsille sopivasta lääkityksestä on hyötyä.
– Me pyrimme tukemaan harjoituksilla myös näiden lasten vahvuuksia, Auvinen muistuttaa.
Hoitamattomana neurologinen ongelma johtaa helposti lapsen syrjäytymiseen. Oikealla valmennuksella näiden lasten vahvuudet pääsevät esiin.
– On ihana kohdata se impulsiivisuus ja luovuus, jota näistä lasista huokuu, Rytilahti sanoo.
PÄIVI VIRTA-SALO
Kuvateksti
ADHD-lapset ovat aivan yhtä älykkäitä, luovia ja lahjakkaita kuin lapset yleensäkin.
TAUSTA
Tarkkaavaisuushäiriöiden yläkäsitteenä on aikaisemmin Suomessa käytetty lyhennettä MBD. Nykyisen se on korvattu kansainvälisesti käytetyllä ADHD-lyhteellä.
ADHD-lapsen oireita ovat tarkkaavaisuusvaikeudet, hyperaktiivisuus ja impulsiivisuus. Oireet aiheuttavat vaikeuksia sekä ihmissuhteissa että oppimisvaikeuksia.
Tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on noin 4-7 prosenttia koko väestöstä. Oireet lievenevät aikuisena ja siksi ADHD:ta on aikaisemmin pidetty ensisijaisesti lastentautina.
Enemmistöllä ADHD-aikuisista tarkkaavaisuuden vaikeudet vaikeuttavat yhä merkittävästi elämää. ADHD onkin yhä useammin diagnosoitu myös aikuisilta.
Autismin kirjo eli autismin spektri tai laaja-alaiset kehityshäiriöt on yleisnimitys autismille ja autismin kaltaisille piirteille kuten lapsuusiän autismi ja Aspergerin oireyhtymä.
Näistä laaja-alaisista kehityshäiriöistä kärsiviä on eri arvioiden mukaan 0,2-0,8 prosenttia väestöstä.