VARPU KIVIRANTA
LAPPEENRANTA. Raskaan liikenteen lisääntyminen mietityttää Merenlahdentiellä, mutta suurta vastarintaa louhos ei kuitenkaan herätä.
– Miulla ei ole mitään käsitystä koko louhoksesta, sanoo nimettömäksi jäänyt ohikulkija jos toinenkin.
– Ei siinä yksittäinen ihminen paljon voi vaikuttaa, Selja Piiparinen toteaa.
Taru Järvimies on huolestunut liikenteen määrästä ja koululaisista sen seassa.
– Jo nyt tässä on usein vaaratilanteita, hän huomauttaa.
Uus-Lavolassa asuva Hannu Pukero muistaa kivilouhossuunnitelmat jo vuosien takaa, mutta ei ole perillä uusimmista käänteistä.
– Ei rekkaliikenne meitä sivummalla asuvia koskettaisi.
– Kiveä on louhittava, sieltä missä sitä on, Tapani Oksman huomauttaa, mutta jatkaa, että kuljetus on tietysti asia erikseen.
– Jos lyhin reitti menee tästä onhan se ymmärrettävää, Selja Piiparinen miettii.
– Mutta täällä on pieniä lapsia kapeilla kaduilla, hän painottaa.
LOUHOSTA ON puitu jo korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka myönsi sille aloitusluvan. Sittemmin Taipalsaaren kunnan terveystarkastaja vaati selvitystä mahdollisen louhoksen melusta.
Lemin kunnan ympäristösihteeri Toni Pöntelin huolehtii neljänneksestä Taipalsaaren ympäristösektorin asioista ja hän kuuluttaa nyt Merenlahden kivilouhoksen ympäristölupahakemuksen kuulemisvaiheen alkaneeksi.
– Kivenlouhinta herättää tunteita. Nyt on edessä monivaiheinen ympäristölupaprosessi, Pöntelin aprikoi.
Nyt asiasta huolestuneilla on kuukausi aikaa jättää Pöntelinille kirjallinen muistutus louhoksesta. Sitten toiminnanharjoittaja eli Destia toimittaa vastineensa.
RUOHOLAMMEN kaupunginosaan, Merenlahdentiestä risteävän Tilsalankadun varteen, nousee parhaillaan omakotitaloja. Yksi rakentajista on Markus Melander. Hän kritisoi puuttuvaa tiedottamista.
– Päätös louhoksestahan tehtiin jo 2004, tontit tulivat jakoon 2005-2006. Ei ostajilla ollut tietoa louhoksesta ja sen aiheuttamasta liikenteestä Ruoholammella, hän huomauttaa.
Raskas liikenne lasten koulutiellä ei lapsiperhevaltaista aluetta ilahduta. Arviot rekkojen lopullisesta määrästä vaihtelevat 150:stä rekasta vuodessa 1 080:een riippuen tietyömaiden ja niiden tarvitseman kiven määrästä.
Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen korviin valituksia läntisistä kaupunginosista ei ole kantautunut. Melanderkin toteaa, että tieto louhoksesta tuskin olisi kuitenkaan vaikuttanut hänen rakentamispäätökseensä.
– Mutta kyllä siitä silti olisi pitänyt tietää.
Läntisen alueen asukasyhdistyksen sihteeri Terttu Kivinen lohduttaa, että vaikka louhos aloittaisikin, sen toiminta olisi väliaikaista.
MERENLAHTEEN kaavailtu louhos toimisi luvan saadessaan alle 50 vuorokautta vuodessa. Louhoksesta on tarkoitus louhia kymmenen vuoden aikana päiväsaikaan enintään 140 000 kuutiota kalliota. Sen sijaan asvalttiasema, jota varten kovaa kiviainesta tarvitaan, toimisi runsaan kahden kuukauden ajan touko-syyskuussa. Räjäytyksiä tehtäisiin korkeintaan parin kolmen viikon aikana vuodessa, ei välttämättä jokaisena vuotena. Valtion kokonaan omistama Destia, entinen Tieliikelaitos, korostaa toiminnan tilapäisyyttä.
Merenlahdella on kovaa kiviainesta, jota tähän saakka on kuljetettu lähistön tietyömaille muualta, sillä Etelä-Karjala on rapakivialuetta. Kallioaines Merenlahden Kangasahonmäellä on harvinaisen hyvää. Lisäksi alueelle on olemassa valmis tieyhteys.
Parin hehtaarin suuruiselta louhinta-alueelta on matkaa lähimpiin asuintaloihin ja Pien-Saimaalle noin puoli kilometriä. Asukkaat ovat huolissaan räjäytyksistä ja kivenmurskauksesta aiheutuvista melu- ja pölyhaitoista.
Kangasahonmäen kallioaluetta on tarkoitus käyttää Kuutostien päällysteisiin Lappeenrannan ja Imatran seudulla.
Vesa Laitinen
Kuvatekstit
Kapea ja mutkainen Merenlahdentie saattaa päätyä rekkaliikenteen väyläksi. Risto Vesikko kivesi tien pengertä torstaina.
Tapani Oksmanilla ei ole mitään kivenlouhintaa vastaan mutta liikenteestä hänellä on sananen sanottavana.
Hannu Pukero ei usko rekkaliikenteestä olevan häiriötä sivummalla asuvien elämään.