TENHO TIILIKAINEN
IMATRA. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun paperilaboratoriossa on hiljaista kuin huopatossutehtaassa. Tekniikan yksikön ja ammattikoulun oppilaat eivät ole aamupäivällä karstaamassa kuitua tai puremassa sellua.
Paperilaboratoriossa on myös siistiä ja hajutonta kuin nykyaikaisessa paperitehtaassa konsanaan. Kivilattiat hohtavat puhtauttaan, ilmastointiputket kiertävät kuin liaanit eri huoneita. Niiden kiiltävästä ulkokuoresta näkee oman kuvansa, tosin vähän vääristyneenä.
– On meillä Stora Enson Imatran tehtailla varmasti yhtä siistejä paikkoja kuin täälläkin on. On tosin likaisempiakin, käyttöinsinööri Tomi Kulomaa Stora Ensosta sanoo.
Paperilaboratorio otettiin käyttöön vajaat kaksi vuotta sitten, vuoden 2006 alussa. Koulutuskuntayhtymälle uuden työ- ja opetustilan kustannus oli vajaat kolme miljoonaa euroa. Euroopan unioni avusti hanketta ottamalla osaa digitaalisen painokoneen hankintakustannuksiin.
USKALLAN sanoa, että paperilaboratorio on Suomen hienoin koulukäytössä oleva paperilaboratorio. Tosin en ole muissa käynyt, mutta kuitenkin. Ainakin Tampereen labra on aivan antiikkinen, nääs.
Ja onhan Imatra nyt kaupunkinakin aivan eri juttu kuin Tampere. Tätä mieltä ovat ainakin Oulun ammattikorkeakoulusta Imatralle kirjansa ja kampsunsa siirtäneet kemiläiset Ville Simola ja Janne Rimpiläinen. Kaverukset ehtivät opiskella Oulussa konetekniikkaa vuoden verran.
– Kaverit ja täällä opiskelleet kehuivat Imatraa. Oikeassa olivat. Opiskelun puitteet ovat täällä kohdallaan, Simola sanoo.
Rimpiläisen mukaan Imatra ja Kemi ovat luonteeltaan hyvinkin samanlaisia kaupunkeja, jossa metsäteollisuus ainakin näkyy katukuvassa. Joskus kuuluu ja haiseekin.
– Tampereella olisi saattanut olla tarjolla enemmän viihdykettä, joka ei opintojen valmistumisen aikataulun kannalta olisi ollut paras mahdollinen juttu, Rimpiläinen miettii.
RAJAN läheisyyteenkin kemiläispojat ovat tottuneet, länsirajan. Onneksi ennakkoluulot ovat rajan takana asuvia kohtaan samat oli kyse minkä ilmansuunnan rajasta tahansa.
– Lännestä tulleena itäraja suorastaan pelotti. Svetogorskissa ei olla vielä käyty, Pietarissa käytiin kouluporukan kanssa, samoin Tukholmassa. Aivan samanlaisia ihmisiä tuntuvat olevan: ruotsalaiset ja venäläiset, Simola pohtii.
Paperi-insinöörin koulutuksen ja paperilaboratorion käyttäjäkunnan kansainvälisyys ei lopu tutustumismatkoihin naapurimaihin. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa voi lukea paperi-inssiksi myös englanniksi.
– Meillä on englanniksi opiskelevia oppilaita muun muassa Kiinasta, Venäjältä, Malesiasta ja Nepalista. Myös suomeksi opiskelevilla on yksi pakollinen jakso englanniksi. Englanti on paperiteollisuuden yleiskieli, sitä tarvitaan työelämässä aivan varmasti, Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön johtaja Antti Lehmusvaara sanoo.
Käyttöinsinööri Kulomaa siirtää Lehmusvaaran teorian Lontoon murteen tarpeellisuudesta myös käytäntöön.
– Englantia joutuu ja pääsee puhumaan työssä jos ei päivittäin niin ainakin viikoittain.
KOVIN korrektia ei ole kysyä paperikoneen märkäpäässä työskentelevältä pään viiraamisesta. Kysyjä voi joutua sellunkeittokattilaan.
Korrektia on kuitenkin ensi lauantaina kysyä kaikkea mahdollista paperilaboratoriosta tai metsäalasta yleensäkin. Paperilaboratoriossa Koulukatu 5:ssä ovat ovet avoinna kello 10-14.
Kysyttävää varmasti riittää. Tarvitaanko siistauskennoa, jos pää joutuu leukamurskaimeen? Tislauskolonnilla voi valmistaa etanolia, mutta pystyykö sillä tekemään myös korpikuusen kyyneliä.
Paperilabrassa voi tavata myös aasin, atomi absorptio spektrometrin.
Yksi esittelykohteista on digitaalinen painokone. Vierailla on mahdollisuus oman materiaalinsa painatukseen toimittamalla etukäteen aineistonsa www.scp.fi/fii -sivulla olevien ohjeiden mukaisesti.
Avoimien ovien päivän järjestää Metsäteollisuusinstituutti FII. Esillä on myös kuvataideopiskelijoiden taidetta sekä myyntinäyttely, josta voi hankkia paperitaidetta kotiin.
Eikä sellaista savottaa olekaan, jossa ei kahvia saisi.
OLDRICH SIMEK
Kuvatekstit
Paperilabran konesali, eikä aasia näy missään.
Ruuvi pitää paperilaboratorion kasassa.
Vihreä valo kertoo vaaran olevan ohi.
Tislaus voi jatkua.
Jos juomalasia ei sattuisi löytymään.
Päästöventtiilit tiukasti kiinni.