Ruokolahti-seura panostaa perinteeseen ja viihtyvyyteen

Sunnuntaina 60 vuoden ikäänsä juhliva seura syntyi museon ympärille. Perinteen kerääminen, tallentaminen ja esillä pitäminen ovat seuralle edelleen tärkeitä asioita.

TENHO TIILIKAINEN

Käytännössä koko ikänsä Ruokolahti-seurassa toimineelle Jouko Siitoselle seuran merkitys kiteytyy muutamaan pääasiaan. Seura vastaa kotiseutumuseon käytännön toiminnasta, kerää, tallentaa ja pitää esillä perinnettä. Seura on myös yli 30 vuoden ajan vastannut syksyisten Ruokolahti-markkinoiden järjestämisestä.

Jouko Siitosen mielestä seuran tehtäväkenttä voisi olla vieläkin laajempi. Tähän antaisi mahdollisuuden myös seuran säännöissä mainittu toiminta-alueen määritelmä.

– Sääntöjen mukaan seuralle kuuluvat koko kunnan asukkaiden viihtyvyyteen liittyvät asiat. Seuraamme mitä ympäristössämme tapahtuu. Emme kenties niin aktiivisesti kuin pitäisi tai joskus aiemmin, sanoo kaksikymmentä vuotta Ruokolahti-seuran puheenjohtajana toiminut Siitonen.

Hänen mukaansa seuran näkemystä tarvitaan muun muassa kaavoituksen suunnittelussa. Erityistä huolta Siitonen kantaa kirkonmäen alueesta.

– Onneksi Ruokolahden kirkonmäen alueen maisemallinen ilme on tähän saakka säilynyt perinteisenä. Kirkonmäki on meille ykköspaikka, ja sen kanssa on oltava varovainen. Varmasti Ruokolahti-talon sijoittaminen kirkonmäen alueelle hätkähdytti monia. Minusta talo ja siihen liittyvät muut rakennukset istuvat kuitenkin hyvin alueen yleisilmeeseen, vaikka paikka ei rakennusteknisesti olekaan paras mahdollinen, Siitonen sanoo.

Hänen mielestään Ruokolahti-seuran ei tarvitse kahlita rakentamista.

– Rakennuskannassa tarvitaan sekä vanhaa että siihen sopivasti uutta. Kehitystä ei voi eikä tarvitsekaan pysäyttää. Muutamia Rasilan vanhoja rakennuksia olisi säilytettävä jälkipolvillekin.

RUOKOLAHTI-SEURA tunnetaan myös julkaisuistaan. Kotiseutulukemisto saa piakkoin uuden Ruokolahden kylistä kertovan kirjan. Useampi sataa sivua sisältävässä kirjassa kyliä tarkastellaan koulupiireittäin.

Perinteen tallentajana seura haluaa olla kokoava voima.

– Monissa yhdistyksissä ja järjestöissä tehdään arvokasta työtä perinteen säilyttämisen puolesta. Seuran tarkoitus ei ole omia tätä tehtävää itselleen, vaan mahdollisimman hyvin tukea toisia toimijoita työssään. Ruokolahti-markkinat ovat olleet yksi kanava, jonka kautta yhdistykset ovat voineet omaa perinnettään tuoda esille.

Museon näyttely- ja säilytystilojen ahtaus huolettaa Siitosta.

– Meillä on vain yksi lämmin varastohuone. Koko ajan pitäisi kuitenkin saada talteen tulee perinnettä, eli tämän päivän käyttötavaraa, Siitonen muistuttaa.

Ruokolahti-seuran 60-vuotisjuhla on ensi sunnuntaina Jaakkiman kristillisellä opistolla kello 13. Kahvitarjoilu ja onnittelujen vastaanotto kello 11.30-13. Juhlassa julkistetaan myös uusi Ruokolahden Eukko ja kuntapalkinnon saaja.

Ruokolahti-seura

Kotiseutu- ja perinneyhdistys. Seura vastaa muun muassa kotiseutumuseon näyttelyistä ja ylläpidosta.

Perustettu vuonna 1947.

Ensimmäiset Ruokolahti-markkinat pidettiin vuonna 1973.

Ruokolahti-talo pihapiireineen valmistui 1970-80-luvun vaihteessa. Pihapiirissä on nykyisin 10 rakennusta.

Seura on julkaissut kuuden kotiseutulukemiston sarjan. Uusin on teon alla.

Ruokolahden kotiseutumuseo on valittu vuoden eteläkarjalaiseksi museoksi vuonna 2003.

Puheenjohtajina ovat toimineet Eino Pätilä 1947-1966, Pekka Rossi 1967-1971, Kauko Haikala 1972-1977, Jouko Siitonen 1978-1998 sekä Maija Nevalainen vuodesta 1999 lähtien.

Kuvateksti

Uudet tervalaudat odottavat jo ensi kesän talkoolaisia. Jouko Siitosen mukaan Ruokolahti-seuralla on ollut onni saada toimintaansa mukaan aktiivisia ja osaavia ihmisiä.

Kuva: TENHO TIILIKAINEN

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen