LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Neuvottelut reittilentojen palauttamisesta Lappeenrannan ja Helsingin ovat tiivistymässä. Niitä käydään nyt neljän mahdollisen toimijan kanssa, kertovat Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti ja Lappeenrannan kaupunkiyhtiöiden toimitusjohtaja Tom Hultin.
Hultin on nimetty reittilentojen jatkoneuvotteluissa Etelä-Karjalan edusmieheksi, ja hän istui asian takia palaverissa viimeksi eilen Helsingissä.
– Toimintamalli on vasta kirkastumassa, Hultin kommentoi tuloksia.
Petteri Lehden mukaan neuvotteluissa mukana olevilla yrityksillä on haussa ratkaisu useammankin pienen lentoaseman reittiliikenteen elvyttämiselle. Sen pitäisi olla taloudellisesti kannattava ja pysyvä, ainakin pitkäaikainen.
Hultin täsmensi, että Lappeenrannan reittilennoille ei havitella tukiaisia. Sen sijaan Lappeenrannan lentokenttään valtion pitäisi Hultinin mukaan satsata, jotta lentoliikenteen edellytykset säilyisivät.
Lappeenrannan lentoaseman säännöllinen reittiliikenne päättyi elokuun lopussa kun Finncom Airlines totesi reitin kannattamattomaksi. Se lensi Lappeenrannasta Helsinkiin ja takaisin viidesti päivässä. Viime aikoina lentoja tosin usein peruuntui.
Takavuosina Lappeenrantaan oli parhaimmillaan seitsemän edestakaista lentoa.
Tulevaisuudessa tähdätään Petteri Lehden mukaan korkeintaan 3-4 vuoroon. Kysytyimpiä lentoja ovat varhaisaamun vuoro, jolla ehtii Helsingistä aamun ulkomaanlennoille, sekä iltayön viimeinen vuoro, jolla pääsee ulkomaan reissulta kotiin.
Nyt näiden vuorojen korvikkeena on lentotaksi. Airecon Oy lentää aamuin illoin Lappeenrannan ja Helsingin väliä pienkoneella, johon mahtuu seitsemän matkustajaa.
Petteri Lehden mukaan se on vain tilapäisratkaisu. Neuvotteluissa esillä olleen pidemmän ja laajemman tähtäimen ratkaisussa ongelmana on kuitenkin se, että aamu- ja iltalento pitäisi järjestyä yhtä aikaa monelle kentälle.
Lehden mukaan neuvotteluissa on mukana yrityksiä, jotka lentävät Skandinaviassa ja Baltiassa. Venäläinen Vyborg Airlines sen sijaan ei ole aloittamassa ensi vuoden alusta lentoja Pietarista Lappeenrantaan kuten elokuun uutinen kertoi.
Lappeenrannan lentoasemaa ovat syyskuun aikana käyttäneet monet muutkin koneet kuin lentotaksi. Petteri Lehden mukaan kentällä kirjattiin syyskuussa 800-900 matkustajaa.
Suurimpia ryhmiä ovat olleet charter-lentojen matkustajat, jotka ovat pääasiassa Lappeenrannasta lähteneitä tai Lappeenrantaan tulleita turisteja.
Lappeenrannassa on käynyt myös lähes päivittäin liikematkustajia pikkujeteillä. Lehden mukaan 8-20 matkustajan kone saattaa tuoda vain yhden matkustajan Lappeenrantaan pikavisiitille.
Finnavia eli entinen Ilmailulaitos on toistaiseksi pitänyt Lappeenrannan lentoasemalla entisen miehityksen eli noin 25 työntekijäänsä. Lisäksi lentoasemalla on puolenkymmentä maapalveluista vastaavan Airpro Oy:n työntekijää.
Petteri Lehden mukaan työvoimaa on vähennetty viikonloppu- ja yötyöstä, ja turvatarkastuksiin työntekijöitä tulee vain tarvittaessa. Lomautuksistakaan ei Lehden mukaan ole toistaiseksi kuitenkaan keskusteltu.
Reittilentojen loppuminen on jo rassannut Etelä-Karjalan elinkeinoelämää. Etelä-Karjalan kauppakamarin selvityksen mukaan maakunnassa on kaikkiaan noin 400 säännöllistä lentoyhteyttä vaativaa työtehtävää. Ne ovat lähinnä vientikauppaa harjoittavissa suuryrityksissä.
Myös maakunnassa pidetyt tilaisuudet ovat menettäneet osanottajia lentoyhteyden puutteessa. Tilaisuuksia on jouduttu tästä syystä myös perumaan.
MIKA STRANDÉN
Kuvateksti
Lappeenrannan lentoaseman reittiliikenne osoittautui kannattamattomaksi kun vuosittainen matkustajamäärä hiipui noin 30 000:een matkustajaan. Syyskuussa hiljentyneellä lentoasemalla kirjattiin vajaa tuhat matkustajaa.