LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Skinnarilan hovin ympäristö Lappeenrannassa aiotaan kohentaa. Se merkitsee muutosta maisemaan hovin pihapiirissä ja myös viereisellä harjulla eli Parkinmäellä.
– Alueen kunnostamisesta on vuonna 2005 tehty maisemasuunnitelma, jota tarkistetaan syksyn aikana. Kunnostus toteutetaan ehkä ensi vuonna, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) tilojen erikoissuunnittelija, arkkitehti Jaakko Nikkilä.
Skinnarilan hovi on yli satavuotias puutalo LTY:n naapurissa metsän keskellä. Se kunnostettiin 1970-luvun lopulla yliopiston edustustilaksi. Kaunis rakennus henkii paikan historiaa. Myös ympäristötöissä on lähtökohtana 1900-luvun alkupuoli, jolloin Skinnarilan hovi oli Silventoisen perheen kesähuvila ja maatila.
– Huvilan pihassa oli kukkia ja ruusupenkkejä, mutta ei se ollut hienosti laitettu. Kansallisromantiikan ajan ihmiset ajattelivat, että luonto on kaunis sinällään. Sitä ei tarvitse paljon muokata, kertoo tutkija, filosofian maisteri Mikko Kohvakka LTY:n Etelä-Karjala-instituutista.
Erityisen tärkeää perheelle ja kesävieraille oli järvimaisema. Se näkyi avoimena huvilan kuistilta itään päin. Myös Parkinmäeltä oli avoin näkymä Pien-Saimaalle sekä itään että pohjoiseen.
– Harjulla oli polkuverkosto ja näköalapaikkoja. Sinne mentiin juomaan kahvia ja katsomaan maisemaa, Kohvakka kertoo.
Maisemat ovat nykyisin metsittyneet. Päärakennustakin varjostaa lännestä ja etelästä satavuotias harva kuusiaita. Se luultavasti kaadetaan. Tilalle tulee matalana pidettävä kuusi- tai pensasaita.
Pihan muita vanhoja tai kaatuneita lehtipuita korvataan uusilla puilla. Myös pensas- ja perennaistutuksia palautetaan.
Pihalle on tarkoitus myös luoda paremmat puitteet paikan nykykäytölle. Juhlat ja muut tilaisuudet voivat vastaisuudessa levittäytyä entistä enemmän ulkotiloihin.
Pihapiirin laidalle palautetaan ehkä omenatarhaa ja ulkorakennuksia. Vanhoista piharakennuksista on jäljellä vain punainen tilanhoitajan mökki, jonka sivuitse päärakennukseen nykyisin mennään.
Tämä tulosuunta on tarkoitus oikaista. Maisemasuunnitelman mukaan päärakennukseen noustaan tieltä rinteeseen rakennettavia maastoportaita pitkin.
– Päärakennuksen pitää näkyä tielle, ja Saimaan pitää näkyä päärakennukseen, Jaakko Nikkilä sanoo.
Saimaa-näkymää avataan kiiloina kaatamalla puita päärakennukselta rantaan viettävästä rinteestä. Parkinmäen näköalapaikoille palautetaan järvimaisema kahtena leveämpänä kiilana.
Nikkilä kertoo luonnonvoimien jo yrittäneen avartaa maisemaa.
– Vuonna 2002 trombi kaatoi harjulta parikymmentä puuta, mutta väärästä paikasta.
Sadan hehtaarin tilan ensimmäinen huvila-asukas, hovioikeudenneuvos Georg Palmgren teetti harjualueelle 1870-luvulla oikein puistometsän. Hänen perintöään oli myös alueen polkuverkosto.
Silventoiset pitivät kivillä reunustetut hiekkakujat siistinä viime sotiin asti. Nyt niiden kunnostus olisi Nikkilän mukaan työlästä.
Paikoin vanhat polut ovat tosin pohjana alueen nykyisille kulkureiteille, joihin kuuluu myös Parkinmäkeä kiertävä luontopolku.
Maisemasuunnitelmassa on varauduttu myös Ruohosaareen asuinrakentamiseen. Ruohosaaren tien pitäisi olla kapea hiekkatie, joka ohittaisi Skinnarilan hovin huomaamattomasti.
Maisemasuunnitelman on tehnyt suunnittelutoimisto Molino Oy Helsingistä. Sen eteneminen tarkistuksesta toteutukseen riippuu rahoituksesta. Jaakko Nikkilä odottaa rahaa Senaattikiinteistöt Oy:n kunnostusmäärärahoista ja maisemahakkuista tulevan puun myyntituloista.
Senaattikiinteistöt on valtion kiinteistöyhtiö, joka nykyisin omistaa Skinnarilan hovin rakennukset ja tilukset. LTY on edustustilassaan vuokralaisena.
VESA LAITINEN
PEKKA HÖLKKI
Kuvatekstit
Skinnarilan hovin kuistin puolen piha on lähes luonnontilassa, etupihaa on siistitty.
Jaakko Nikkilä (oik.) ja Mikko Kohvakka kiipeävät Parkinmäelle polkua, joka kuului alueen vanhaan polkuverkostoon. Puun kaatoi vuoden 2002 trombi.