TIINA MANSIKKA
IMATRA. Hoitoalalla työskentelevien imatralaisten Jaana Vehviläisen ja Tiia Väisäsen kahden naisen rintama rakoilee.
Ystävättärien erimielisyyden taustalla ei kuitenkaan ole kyse hoitajien palkoista, vaan siitä, tarvitaanko Imatralla teatteria.
Kaupungin kasvatus-, opetus- ja kulttuuritoimi on pakotettu leikkaamaan kulujaan, ja lakkautuslistalle on nostettu paitsi Teatteri Imatran pieni näyttämö myös nuorisoteatteri Irtin toimitilat Ity-talolla.
Imatra voi säästää paljon muistakin asioista kuin teatterista, Väisänen katsoo.
– Ihmiset kuitenkin viihtyvät ja käyvät teatterissa. Miksi viedä palveluita, kun voidaan tinkiä jostakin muustakin kuin kulttuurista, hän kysyy.
Toisin kuin ystävänsä, Jaana Vehviläinen ei tunnustaudu ahkeraksi teatterissa kävijäksi.
– Minulle on ihan yksi ja sama, vaikka sieltä säästettäisiinkin.
Vehviläinen suuntaisi rahahanat mieluummin terveyspalveluihin kuin teatteriin. Hänelle riittäisi vallan mainiosti, että kaupungissa ei olisi teatteria lainkaan vaan Lappeenrannassa toimisi vaikkapa maakuntateatteri.
– En ole yhtään kulttuuri-ihminen. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa kulttuuri millään saralla.
Kulttuurilautakunta otti pari viikkoa sitten kantaa sille esitettyyn säästölistaan.
Se hyväksyi virkamiesten ehdottamista säästöistä vain pienestä näyttämöstä luopumisen.
Sen sijaan Irti-teatterin tilavuokran lautakunta ammentaisi vastoin virkamiesesitystä toimialan kassasta vastaisuudessakin.
Käveleekö ensi viikolla kokoontuva kaupunginhallitus ja viime kädessä kaupunginvaltuusto lautakunnan ylitse, jää nähtäväksi.
Nuorisoteatterilaiset itse vetosivat päättäjiin vuokratuen säilyttämisen puolesta jättämällä alkuviikosta kaupungille adressin.
Myös Vehviläinen laittoi nimensä listaan.
– Työkaverin painostuksesta, hän naurahtaa.
Vehviläinen myöntää, että tuen lakkaaminen voi tietää nuorten teatteriharrastuksen loppumista.
– Oma kantani on tällä hetkellä silti se, ettei hirveästi hetkauta, vaikka rahat otettaisiinkin sieltä pois.
Pienestä näyttämöstäkin kernaasti kiinni pitänyt Väisänen puolestaan kertoo seuranneensa Irti-teatterin tilannetta, koska työkaverin poika lukeutuu nuorisoteatterin harrastajiin.
– Itsekin jäin miettimään, missä nuoret voivat halutessaan harrastaa teatteria, jos tila viedään. On se minusta aika väärin. Ennemmin voisi säästää altaista ja sun muista. Vähän tarkemmin voisi katsoa kohteita, mistä säästää ja mistä ei.
Vehviläinenkin miettisi asiaa uudemman kerran, jos toisessa vaakakupissa olisi teatteri ja toisessa ”lämmitettävä katu tai muu älyttömyys”.
TIINA MANSIKKA
Kuvatekstit
Puolesta ja vastaan. Jaana Vehviläisen ja Tiia Väisäsen mielipiteet teatterin tarpeellisuudesta eroavat toisistaan.
Jesse Koskimäki ei tarvitse Imatralla teatteria.
Koska teatteri ei kosketa hänen elämäänsä tavalla tai toisellakaan, siitä voisi vallan mainiosti säästääkin.
Kokonaan Koskimäki ei ole Imatran teatterista valmis luopumaan.
– Onhan täällä tietysti harrastajia, joiden
kannalta kaupungissa olisi hyvä olla teatteri.
Suvi Tinell ei itse juuri käy teatterissa.
Sen tuottaman ilon hän suo silti mielihyvin muille imatralaisille.
Tinell toivoo, että kaupungilta löytyisi jatkossakin rahaa Irti-teatterin tilavuokrien maksuun.
– Nuorisolla pitää olla tekemistä ja harrastuksia, hän perustelee.
Pekko Siitoselle teatteri on yhdentekevä.
Siitä kelpaisi säästää, vaikka turhempiakin rahareikiä Imatralta toki hänen mielestään löytyy.
– Ihmiset kuitenkin hyötyvät teatterista. Sen sijaan Inkerinaukion olisi voinut jättää tekemättä, Siitonen katsoo.