Tekniikan huippuja houkutellaan maakuntaan mittavalla kampanjalla

Lappeenrannan seudun yritykset pystyisivät heti tarjoamaan puolen sataa työpaikkaa suunnittelun ammattilaisille. Etelä-Karjalan pienet työmarkkinat vetävät huonosti väkeä muualta.

TENHO TIILIKAINEN

TYÖVOIMAPULA on jo tietyillä aloilla todellisuutta Etelä-Karjalassa. Erityisen pahaksi osaavan työvoiman pula on äitynyt teknisen alan suunnittelutehtävissä, jossa osaavan työvoiman vähyys uhkaa näivettää yritysten laajenemismahdollisuuksia.

Kareltekin toimitusjohtaja Markku Hokkanen on seurannut syksyn työnhakuilmoituksia ja jutellut yritysten edustajien kanssa tiiviisti tänä syksynä.

– Tilanne on huolestuttava. Yksinomaan Lappeenrannan seudun teknisen alan yritykset pystyisivät palkkaamaan puolen sataa ammattilaista, jos heitä vain olisi saatavilla. Pulaa on suunnittelijoista, asiantuntijoista. Valitettavasti vain Lappeenrannan alueen työmarkkinat eivät tähän haasteeseen ole pystyneet vastaamaan, Hokkanen sanoo.

Kareltek ryhtyi konkreettisiin toimiin yritysten työvoimapulan helpottamiseksi. Kareltekilta lähti aiemmin syksyllä kaikkiaan 4 000 kirjettä Lappeenrannan teknisestä yliopistosta valmistuneille ja paikkakunnalta poismuuttaneille.

– Näissä kirjeissä kerroimme, mitä alueen yrityksille ja Lappeenrannan seudulle kuuluu. Tavoitteena on, että saamme ainakin jotkut kirjeen saaneista palaamaan takaisin työhön Etelä-Karjalaan. Yhteydenottoja on jo ollut, Hokkanen kertoo.

Helppoa ei osaavan työvoiman rekrytointi Etelä-Karjalaan välttämättä ole. Alueen työmarkkinat ovat suhteellisen pienet, samoin seutukunta kaikkiaan.

– Kun joku on jo asettunut pääkaupunkiseudulle, niin uskaltaako hän lähteä yhden työpaikan perään Etelä-Karjalaan ja pienille työmarkkinoille. Lapsille pitäisi löytyä harrastusmahdollisuuksia ja aviopuolisollekin töitä.

Hokkasen mukaan varsinkin ohjelmistosuunnittelijoista on pulaa, samoin teknisen alan perussuunnittelijoista.

– Sähkö-, kone- ja mekaaninen suunnittelu eivät ole tämän hetken trendiammatteja. Jotenkin tuntuu myös siltä, että yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta valmistuvista suurin osa haluaa heti johtajaksi, Hokkanen naurahtaa.

Nopeaa apua suunnittelijapulaan ei koulutuksen avulla saada. Koulutusaika on pitkä ja työssä oppimiseen, asiantuntijaksi kehittymiseen,menee siihenkin aikansa.

– Kokeneen suunnittelijan tekeminen vie kymmenen vuotta. Meidän pitää nyt pystyä kertomaan jo valmiille ammattilaisille Etelä-Karjalan mahdollisuuksista.

Kirjoittaja:
Tenho Tiilikainen