ANSSI SILVENNOINEN
LAPPEENRANTA. Päiväkoti- ja koulupaikkojen määrät sekä liikennehankkeet nousivat odotetusti tärkeimmiksi puheenaiheiksi Lappeenrannan eteläisen alueen asukasfoorumissa.
Eteläinen alueraati jätti syyskuun lopussa aloitteen Lappeenrannan kaupunginhallitukselle päiväkoti- ja koulutilanteen parantamiseksi.
Karhuvuorelaisten lasten turvallisin koulupaikka on tässä. Sopiva laajennussuunta on katsottu valmiiksi, eteläisen alueraadin puheenjohtaja Pekka Riikonen sanoi.
Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg kertoi Myllymäen koulun ottavan 40 oppilasta yhdelle vuosiluokalle.
Paikallaolijoilta pääsi kysymysryöppy, kun Willberg osoitti Myllymäen koulun riittävän tilastojen mukaan varsin hyvin nykyisille asukkaille.
Koulupaikkojen pitää riittää myös tulevaisuudessa. Hanhijärventien posket on kaavoitettu 3 000 uudelle asukkaalle. Junaradan toiselle puolelle on tarkoitus kaavoittaa alue 700 asukkaalle, Markus Iitiä muistutti.
Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n toimitusjohtaja Seppo Ylitalo kertoi vuokra-asuntojen kysynnän olevan eteläisillä alueilla suurempaa kuin muualla Lappeenrannassa.
Myllymäen alueen uudet työpaikat ovat tähän tärkein syy. Ukonmäenkadun alkuun rakennetaan 40 asukkaan rivitalokohde.
Willberg kertoi muun muassa Ruoholammen koulun olevan järjestyksessä Myllymäen koulun laajentamisen edellä. Valtion tukea täytyy hakea neljä vuotta ennen rakentamisen alkua.
Asukasfoorumin keskustelun perusteella asukkaat tietävät hyvin koulurakentamisen hitauden.
Juuri sen vuoksi prosessi täytyisi käynnistää heti. Alueen rakenne säilyttää lapsiperheiden määrän suurena pitkälle tulevaisuuteen, Iitiä sanoi.
Pienten lasten vanhemmille Willberg kertoi iloisia uutisia. Karhuvuoren päiväkotiin tulee lisää paikkoja jo vuodenvaihteessa.
Seurakuntakeskuksen viereen tuodaan siirtorakennus, johon voidaan ottaa 42 yli 3-vuotiasta lasta. Tällä hetkellä 52 tämän alueen lasta on päivähoidossa muualla, Willberg totesi.
Vastaava rakennelma on Lyseon koulun pihassa.
Voisiko sellaisen ostaa kaupungille omaksi. Se varmaankin maksaisi itsensä nopeasti takaisin. Myöhemmin se olisi helppo siirtää tarpeen mukaan paikasta toiseen, Iitiä ehdotti.
Vapaa-aikakeskuksen johtaja Ilkka Oksman myönsi, että eteläisiltä alueilta puuttuu nuorisotila. Karhuvuoreen on tarkoitus rakentaa lähitulevaisuudessa jääkiekkokaukalo ja tekonurmikenttä.
Nuorten käyttöön pitäisi uskaltaa antaa kaikenlaisia tiloja, sillä kaikki eivät käytä liikuntapaikkoja. Tällaisiin pitäisi tietysti järjestää valvonta, Riikonen muistutti.
Myllymäen VPK:lla on loistavat tilat, joita voisi kenties hyödyntää jonkinlaisena ostopalveluna, Iitiä ehdotti.
Kevyen liikenteen väylästön paraneminen ilahdutti kuulijoita. Monien toivomia uusia alikulkuja ruuhkaisimpien väylien ali ei kuitenkaan ole luvassa.
Helvi Maijanen oli yksi monista, jotka nostivat esille nykyisten alikulkujen huonon hoidon.
Ikäihmiset on sivuutettu keskustelussa kokonaan. Talvisin alikulut ovat lumen täyttämät ja hankalat kulkea. Monet ikäihmiset käyttävät alikulkuja kävelyretkillään, ja lapsille ne ovat osa koulureittiä, Maijanen totesi.
Keskeneräiset kadut ovat yksi eteläisen alueen suurimmista murheenkryyneistä.
Vanhimmat niistä on rakennettu 40 vuotta sitten. Tilanne korjaantuu, jos poliittinen tahtotila muuttuu suosiollisemmaksi, tuotantojohtaja Pasi Leimi sanoi.
Asukasfoorumin voima nousi esiin Kirsi Jämsénin puheenvuoron aikana.
Kuuselassa on käytöstä poistettu palloilukenttä, joka on tyhjillään ja pusikoitunut. Me asukkaat voisimme jäädyttää sen talvisin ja työnnellä siellä ruohonleikkuria kesäisin. Se sopisi hyvin pienten lasten pelikentäksi, Jämsen ehdotti.
Asukasfoorumissa puhetta johtaneen Matti J. Kurosen avustuksella liikuntatoimenjohtaja Oksman näytti Jämsenin ehdotukselle osittain vihreää valoa ja lupasi tutustua asiaan tarkemmin.
Marleena Liikkanen
Kuvateksti
Hanna Sievänen ja Kirsi Jämsén (eturivissä kesk.) pitivät Mattilan, Mäntylän ja Kuuselan puolia.