LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Venäjän armeijan arkisto autonomian ajan Suomesta siirtyy helpommin hyödynnettävään muotoon Lappeenrannan ylioppilastalolla. Siellä kahdeksan naisen tiimi digitalisoi arkistokortteja sekä karttoja ja rakennuspiirustuksia puolentoista vuoden projektissa.
Projektin nimi on Kulttuuriperinnöstä osaamista, tietoa, hyötyä – venäläiset sotilasasiakirjat, lyhyesti Vesa. Sen toteuttaja on Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala-instituutti (EKi), joka palkkasi käytännön työhön pitkään Suomessa asuneita maahanmuuttajia.
Heidän työmaansa on mittava. Venäjän armeija piti tarkkaan kirjaa toimistaan Suomessa autonomian aikana vuosina 1809-1917. Arkistoaineisto jäi Suomeen, ja sotilasasiakirjat koottiin Kansallisarkistoon. Siellä niitä on mapeissa kaikkiaan 330 hyllymetriä.
Kaikkea tätä paperitavaraa ei sentään digitalisoida, vaan rekisterikortit, jotka Kansallisarkisto teetti aineistosta 1970-luvulla. Niitäkin on 18 600. Kussakin on viite arkistomappiin sekä luonnehdinta mapin sisällöstä suomeksi ja venäjäksi käsinkirjoitettuna.
Vesa-projektin tiimi ryhtyi naputtamaan kortistoa tietokoneelle viime vuoden marraskuussa. Tämän vuoden kesäkuussa kaikki 18 600 korttia oli siirretty digitaaliseen muotoon Kansallisarkiston Vakka-tietokantaan.
Nyt on meneillään Vesan kakkososa, joka jatkuu ensi vuoden toukokuuhun. Siinä Vakka-tietokantaan siirretään yli 9 000 Museovirastossa säilytettyä karttaa ja rakennuspiirustusta, jotka liittyvät Venäjän armeijan asiakirja-aineistoon.
Digitalisoinnin yhteydessä karttojen ja piirustusten pääosin venäjänkieliset tekstit käännetään ja tallennetaan myös suomeksi.
Etelä-Karjala-instituutti ryhtyi keskustelemaan hankkeesta Kansallisarkiston ja Museoviraston kanssa vuonna 2005, kertoo EKi:n johtaja Kalle Michelsen.
Yhteistyökumppaniksi tuli muun muassa Kaakkois-Suomen TE-keskus, joka pääosin rahoittaa hankkeen ERS-rahalla.
– Rahoituspäätös sisälsi myös palkkatukea, jolla työntekijät palkattiin Lappeenrannan työvoimatoimiston kautta, jatkaa projektisihteeri Mervi Raja EKI:stä.
Työntekijöiksi valittiin maahanmuuttajia, joilla on tehtävään sopiva koulutustausta ja riittävä venäjän ja suomen kielen taito. Valitut kahdeksan naista saivat vielä valmennusta Kansallisarkistosta.
Hankkeen tieteellinen koordinaattori on dosentti Jyrki Paaskoski, ja hallinnointiin liittyviä asioita hoitaa Mervi Raja.
Työ on osa kansallista hanketta, jossa vanhoja arkistoja muutetaan digitaaliseen muotoon. Tavoitteena on saada aineistot yleisesti saataville ja laajempaan käyttöön.
Venäjän armeijan arkistomateriaali on Kalle Michelsenin mukaan tärkeää etenkin historiantutkijoille ja rakennusten entistäjille. Vakka-tietokannasta aineistoon voi tehdä monenlaisia tietohakuja.
Digitalisointi myös turvaa arvokkaat alkuperäiset rakennuspiirustukset, kun ne löytyvät kokonaan sähköisessä muodossa.
Vesa-projektissa rekisterikortit, kartat ja piirrokset on toimitettu Kansallisarkistosta ja Museovirastosta skannattuna Lappeenrantaan, jossa projektilla on työtilat Skinnarilan ylioppilastalolla. Siellä tiimin naiset syöttävät aineiston projektia varten räätälöityyn arkistointiohjelmaan.
Karttojen ja piirrosten käsittely on vasta alussa. Toistaiseksi aineistosta on käännetty ja digitalisoitu vajaa kymmenen prosenttia.
Odotettavissa on, että siitä löytyy vielä paljon Kaakkois-Suomen karttoja ja rakennuspiirustuksia. Asiakirja-aineistossakin on tietoa venäläisten sotilaiden elämästä täkäläisissä varuskunnissa.
Lappeenranta-haulla Vakka-tietokannasta löytyy sellaisiakin yksityiskohtia kuin Pyhän kolminaisuuden kirkon synnintunnustuksella käyneiden merkintäkirjat.
SEPPO RAUTIOVAARA
Kuvateksti
Venäjä takavarikoi Suomesta Amerikkaan vuonna 1916 yrittäneiden ihmisten valokuvat ja paperit. Printtivedosten ääressä ovat Marit Tamm-Mattila (vas.), Elena Pyyhtiä ja Mervi Raja.