VARPU KIVIRANTA
LAPPEENRANTA. Sikatalousyrittäjä Asmo Mikonsaari kritisoi Suomen sisäistä toimintaa maataloustukiasioissa.
– Organisaatioita on supistettava ja byrokratiaa vähennettävä, kaikki toimisi siten tehokkaammin.
Etelä-Suomen kansallisesta tuesta, 141-tuesta, päätettäessä Mikonsaari toivoo Suomen pitävän linjansa, eikä myöntyvän liian helpolla.
– On päätettävä, ettei nimiä papereihin pistetä.
– Naurettavaa kuvitellakaan, että täällä jäärajalla oltaisiin kuin Etelä-Euroopassa. Kyllä täällä valot sammuu, jos tuki loppuu. 141 on Suomen oma asia, Mikonsaari näkee.
ETELÄ-SUOMEN kansallinen tuki kattaa noin 15 prosenttia kaikista kansallisista tuista.
– Mieti nettotuloista pois 15 prosenttia, Mikonsaari huomauttaa.
Mikonsaari uskoo niiden, jotka haluavat työtään jatkaa, vetävän yrityksensä konkurssiin Etelä-Suomessa ja siirtyvän pohjoisemmaksi yrittämään.
– Siinä ei ole järjen häivää, että raaka-ainetta tuotettaisiin jossain Kainuussa, missä ei ole ihmisiäkään.
– Suomi pitäisi mielestäni saada yhdeksi tukialueeksi.
ERÄS VAIHTOEHTO 141-tuen vähetessä tai loppuessa on maksaa korvaavasti esimerkiksi luonnonhaittakorvauksia tai ympäristötukea. Mikonsaari ei näe järkeä hajautetussa rahanjaossa.
– Yrittäjä haluaa keskittyä alaansa. Miksi maajussilla olisi oltava kolme neljä tuotantoalaa, jos hän ei pysty tekemään yhtäkään kunnolla, hän kysyy.
Mikonsaaresta vaikuttaa siltä, että yhteen tuotannonalaan keskittyneet maatalousyrittäjät ovat menestyneet EU-Suomessa parhaiten.
Itse hän on osakas Lapor Oy:ssä, jolla on suursikalassaan Vilkjärvellä yli 500 emakkoa.
– Yhtiöt ovat eri asia, voimme keskittyä eläimiin, ei tarvitse ajatella mutkien kautta esimerkiksi kasvitukia.
MITÄ SITTEN tehdä? Paperiteollisuus pystyy vetoamaan vientiin. Miten on maatalouden laita?
– Vaikuttaa siltä, ettei maataloudella ole kykyä hoitaa tätä. Mutta jos päättäisimme, ettemme osta koneita vuoteen se tuntuisi kassavirroissa, Mikonsaari ehdottaa ostoboikottia.
Vaikutukset kantautuisivat kuljetusyrityksiin ja kauppaketjuihin saakka. Mielenosoituksiin Mikonsaari ei usko.
KESKIVERTOSUOMALAINEN syö vuodessa 75 kiloa sian lihaa.
– Jos kuluttajan maksama hinta nousisi eurolla, tuntuisiko 75 euroa vuodessa missään, Mikonsaari kyseenalaistaa ja perää arvoa kotimaiselle lähellä tuotetulle ruualle.
Siinä vain tuntuu olevan tekemistä. Isot tukut tuovat lihaa maailmalta ja esimerkiksi ravintolasta on vaikea löytää kotimaista lihaa syötäväkseen.
– Ei siinä ole kotimaisella mitään jakoa.
Johanna Kannasmaa
Kuvateksti
Asmo Mikonsaari patistaa maatalousyrittäjiä vaikuttamaan ostoboikotilla.