Museolle ei tullut ikäraja edes mieleen

Seksuaalisuutta käsittelevää Mielen teatteri -näyttelyä markkinoidaan koululaisryhmille.

ANNE KOTIHARJU

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan taidemuseolla ei tullut edes mieleen pohtia ikärajasuositusta Tapani Kokon Mielen teatteri -näyttelyyn. Kokko on tullut tunnetuksi valtavien elimiensä kanssa temppuilevista puu-ukoista ja -pojista. Suurin erektio ei mahtunut edes taidemuseon saliin, vaan teos piti asettaa kyljelleen.

– Näyttelyyn voi mielestäni tuoda myös lapsia. Eivät lapset pidä töitä tai seksuaalisuutta likaisena asiana, kuten aikuiset saattavat ajatella, sanoo näyttelyistä vastaava Senni Kela.

Kelan mielestä on hyvä kysymys, onko järkevää edes kysyä näyttelyn sopivuudesta.

– Työt käsittelevät seksuaalisuutta, mutta työt ovat itsessään viattomia ja niissä on herkkyyttä. Niissä ei ole mitään likaista, mitä lapsi ei voisi nähdä. Sen sijaan esimerkiksi aikanaan keskustelua herättänyttä kissantappovideota en edes itse haluaisi nähdä.

KELA AIKOO markkinoida näyttelyä koululaisille. Koululaisryhmät ovat tuttuja vieraita.

– Olen ajatellut lähinnä 9. luokkaa, yläasteikäistä porukkaa. Isot puuveistokset voisivat kiinnostaa erityisesti poikia.

Kelaa huvittaa kysymys, miten valtavaa erektiota selittäisi lapselle.

– Itselläni ei ole lapsia, niin ei ole tarvinnut miettiä. Taiteilija on tainnut sanoa, että se on semmoinen pippeli, minkä pikkupoika haluaisi.

Kokoelmista vastaava Leena Räty ihmettelee ikäpohdintaa.

– Teokset eivät ole pahoja mitenkään. Ne eivät herätä negatiivisia asioita. Tosin itse en välttämättä katso tätä asiaa samalla tapaa kuin muut, koska sitä on niin taiteen maailmoissa.

TAPANI KOKOLLE jonkinasteinen hämmennys on tuttua, enimmäkseen aikuisten reaktiona.

– Tämä juttu on tullut usein vastaan. Ovathan jotkut teokset hätkähdyttäviä. Jotkut aikuiset pitävät töitä liian hurjina, arveluttavina jopa kieroutuneina. Vastareaktiot ovat tulleet joiltakin aikuisilta, ei lapsilta.

– Lapset ja nuoret suhtautuvat näyttelyyn hienosti. Eivät lapset seksuaalisuutta ihmettele, aikuiset ihmettelevät.

-Näyttelyssä on myös lapsen maailmaa mukana. Ei se näyttely niin rankka ole, etteivät nuoremmat voisi tulla. Rankkuus on ikäänkuin taustalla. Teokset ovat inhimillisiä, lämpimiä ja humoristisiakin: ne kertovat ihmisistä itsestään, eivät ole mitään pornografiaa, jolta lapsia olisikin hyvä suojella. Teoksissa on tiettyä mielikuvitus- ja satumaailmaakin. Uskon, että lapset ymmärtävät.

Kokko eli lapsuuttaan pohjoisessa, Pudasjärvellä, jossa oli myös lestadiolaisia.

– Sen takia käsittelen teoksissani seksuaalisuutta, että se oli minulta lapsena ja nuorena kielletty. Siitä ei puhuttu eikä siitä kerrottu.

Kirjoittaja:
Anne Kotiharju