ANNA ONALI
Lappeenrannan Euromarketin lajittelupisteessä torstaina poikennut Irja Kalpa kaipasi tietoa muovin kierrätyksestä.
Kalpa työskenteli aiemmin tekstiililiikkeessä, jossa kankaiden suojamuovit heitettiin sekajätteeseen. Se sai Kalpan pohtimaan, voisiko muovit käyttää hyödyksi.
Kalpan kaipaama erillinen muovi- eli energiajätekeräys puuttuu Lappeenrannan kaupungin jätteenkeräyspisteistä.
Energiajätettä kertyy erityisesti keittiöstä: esimerkiksi viili- ja jogurttipurkit, voirasiat, muovipussit ja tiskiharjat kuuluvat energiajätteeseen.
Vielä tällä hetkellä kotitalouksista kertyvän energiajätteen oikea osoite on Lappeenrannassa sekajäteastia.
Teollisuusyrityksistä ja kaupoista energiajaetta sen sijaan kerätään jo nyt. Energiajae eroaa energiajätteestä siinä, että jae on valmiiksi lajiteltua.
Hyötypaperi kerää Etelä-Karjalan alueen kauppojen ja teollisuuslaitosten energiajakeen.
Omakotiasuja huomaa sekajätteen kertymisen selkeimmin. Timo Paunosen perheessä jätteet lajitellaan tarkasti, sillä jäteastian tyhjentäminen tuntuu kukkarossa: mitä tiuhemmin jäteastian haluaa tyhjennettävän, sitä suurempi on lasku.
Lapsiperheessä kertyy paljon pakkauskartonkia ja maitotölkkejä. Jos emme lajittelisi jätteitä, sekajäteastia täyttyisi hetkessä, Paunonen kuvailee.
Paunosen perheen sekajäteastia tyhjennetään kerran kuukaudessa. Biojäte hajotetaan mullaksi omassa kompostissa, joka on ollut Paunosilla jo kymmenisen vuotta.
Kotitalouksien sekajätettä on mahdollista vähentää tulevaisuudessa entisestään.
Etelä-Karjalan jätehuollon toimitusjohtaja Mika Suomalainen odottaa, että tulevaisuudessa energiajäte kerätään talteen myös kotitalouksista.
Se edellyttää, että taloyhtiöiden roskakatoksiin ja kuntien jätepisteisiin ilmestyy omat keräysastiat energiajätteelle.
Energiajätteen kerääminen pienentäisi paitsi jätemaksuja myös kaatopaikalle päätyvää jätekuormaa.
Energiajätteen keräyksestä säädetään jätehuoltomääräyksissä. Esimerkiksi Lappeenrannan jätehuoltomääräyksissä energiajätettä ei vielä toistaiseksi mainita.
Lappeenrannassa ei ole energiajätteen polttolaitosta, joten jäte olisi kuljetettava esimerkiksi Kotkaan.
Uusille polttolaitoksille on hankala saada lupia. WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen pitää polttolaitoksia periaatteessa hyvinä.
Polttolaitokset ovat hyviä, kunhan ne eivät ole ensisijaisia keinoja jätekuorman vähentämiseen. Polttolaitosten päästöt täytyy myös pitää kurissa, Auvinen toteaa.
Ympäristöjärjestön näkökulmasta polttolaitokset ovat tärkeysjärjestyksessä vasta kolmannella sijalla, kun halutaan vähentää jätteen määrää.
Tärkeintä on hillitä jätteen syntymistä, johon päästään vain vähentämällä kulutusta. Ja se mitä ostaa, tulisi ostaa laadukkaana.
Auvinen huomauttaa, että myös pakkausten suunnittelulla ja pakkausmateriaalien valinnalla voidaan vähentää jätteen määrää.
Toiseksi tärkein keino on kierrättää jäte mahdollisimman tehokkaasti. Jätteen poltto on vasta kolmas keino.
Mika Strandén
Kuvatekstit
Irja Kalpa ei ollut varma vanhojen allakoiden oikeasta keräysastiasta. Lopulta hän sujautti allakat samaan keräysastiaan maitotölkkien ja munakennon kanssa.
Timo Paunonen käy yleensä ruokaostoksilla automarketissa. Samalla reissulla on kätevää tyhjentää roskat keräyspisteeseen.
Mikä mihinkin keräysastiaan
Keräyskartonki: maito-, piimä-, jogurtti- ja mehutölkit, munakennot, aaltopahvi, kartonkipakkaukset (esimerkiksi muropaketit).
Pahvi: ruskea kartonki, ruskeat kirjekuoret ja paperikassit, aaltopahvi.
Paperi: kaikki postiluukusta tuleva materiaali, puhelinluettelot, pehmeäkantiset kirjat, kirjekuoret (myös ikkunalliset).
Metalli: huuhdellut säilyketölkit, tuikkukynttilöiden alumiinikuoret, tyhjät ja paineettomat aerosolitölkit, metalliset paistinpannut, kattilat ja ruokailuvälineet, teflonastiat.