JYRKI NUOTTIMÄKI
ETELÄ-KARJALAN väkiluku vähenee myös tänä vuonna. Tilastokeskuksen perjantaina julkistama väkilukuarvio päätyy 134 676 henkilöön Etelä-Karjalassa. Miinusta on 579 henkilöä viime vuodesta. Eniten väkeä menettää Imatran seutukunta. Maakunnan pohjoispään kunnissa väki vähenee 546 henkilöllä.
Lappeenrannan seutukunta säilyi plussalla, vaikka vuoden kuluttua Lappeenrantaan liittyvän Joutsenon kaupungin väkiluku väheni 148 henkilöllä.
Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen pitää Lappeenrannan lukuja asetettujen tavoitteiden mukaisina, mutta häntä huolettaa koko maakunnan tulevaisuus, jos väkiluvun kehityskulkua ei saada käännetyksi.
– Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitos on esimerkkinä myös muille, jos haluamme maakunnasta houkuttelevan paikan asumiselle ja yrittämiselle.
Miettinen toivoo kuntaliitoksille jatkoa, jotta väestökehityksen suunta saataisiin käännetyksi nousuun.
– Se edellyttää myös entistä tehokkaampaa elinkeinopolitiikkaa. Ydinkysymys on se, että saamme nuorille ammattiin valmistuville mahdollisuuden sijoittua omaan maakuntaan, koska tutkimustenkin mukaan opiskelijoilla on halu jäädä asumaan tänne.
Miettisen mielestä eteläkarjalaisten on arvioitava kriittisesti myös sitä, ovatko tähänastiset elinkeinopolitiikan toimet olleet riittäviä ja oikein suunnattuja, koska niillä ei ole ollut väestökehitykseen toivottua vaikutusta.
RUOKOLAHDEN kunnanjohtaja Vesa Jäppinen pitää myös työpaikkojen lisäämistä välttämättömänä Imatran alueen kehitykselle.
– Asuminen on jo tehty houkuttelevaksi melkeinpä kaikissa kunnissa, mutta ihmisille ei synny muuttohalua tai leipää siitä, että täällä sattuu olemaan asumiselle hyvät oltavat.
– Tällainen väestökehitys murentaa hyvinvointia ja kuntien taloutta, koska jokainen lähtevä vie mukanaan repullisen rahaa, Jäppinen kuvailee laskennallisia menetyksiä.
Häntä huolettaa, miten kehityksen kääntäminen muuttovoitoksi onnistuu.
– Voi olla, ettei meillä ole siihen edes konsteja, jopa nykyisen kehityssuunnan loiventamisessa on ihan riittävästi haastetta, Jäppinen valittaa.
Hän näkee yhtenä muutosvoimana työvoimapulan. Tänne pitää saada väkeä muualta, ja työperäinen maahanmuutto saattaisi olla yksi ratkaisu myös väestökehityksen muuttamiselle, Jäppinen sanoo.
VAKAVAKSI väestöluvut vetävät myös maakuntajohtaja Timo Puttosen, mutta hän ei silti halua vaipua ylenmääräiseen pessimismiinkään.
– Väkiluvuissa ei ole sikäli mitään yllättävää, että valtaosa selittyy väestörakenteen ja luonnollisen väestömuutoksen kehityksellä. Ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy, Puttonen arvioi.
Hänen mielestään positiivista on kuitenkin työpaikkakehitys, joka on tuonut noin 700 työpaikkaa lisää maakuntaan parin viime vuoden aikana.
– Myös työttömyys on vähentynyt viime vuosina. Jos pääsemme vielä läpi metsäteollisuuden nykyisestä kriisistä, kyllä Etelä-Karjala hengissä pysyy, Puttonen vakuuttaa.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen projektijohtaja Iikko B. Voipio tosin arvelee, että metsäteollisuuden kriisi voi tuoda myös takaiskuja.
– Jos kehitys jatkuu metsäteollisuudessa samanlaisena, joku sellukattila saattaa jäähtyä tai paperikone pysähtyä myös Etelä-Karjalassa.
Sitä ei Voipion mielestä kannata jäädä odottelemaan tumput suorina.
– Koko maakunnan väen on ryhdyttävä miettimään, miten kaakon kulmille muodostetaan riittävän iso kriittinen massa, joka pärjää kilpailussa esimerkiksi noin 90 000 asukkaan yhteisöksi muodostuvan Kouvolan kanssa.