URPO LAANINEN
ETELÄ-KARJALASSA ei ole ensi vuoden budjettien perusteella kriisikuntia, vaikka taloudet tiukoilla ovatkin.
Tuloveroprosentteja nostavat Imatra, Lemi, Suomenniemi ja Ylämaa, jonka korotus on suurin, tasan prosenttiyksikkö. Ylämaan veroprosentti on ensi vuonna maakunnan korkein, 19,5. Naapurimaakunnassa Puumala perii jo 20 prosentin kuntaveroa.
Viimeksi kriisikuntia olivat vuosien 2005 ja 2006 tilinpäätösten perusteella Lemi ja Suomenniemi. Imatran talous romahti miinukselle vuonna 2005.
Ensi vuoden budjettien perusteella Imatran vuosikate on asukasta kohti Etelä-Karjalan paras, mikä on hieman yllättävää. Veroprosentin korotus auttaa paljon.
Jos talousarviot toteutuvat, Etelä-Karjalan kuntien taloudet ovat ensi vuonna tasapainossa Parikkalaa, Suomenniemeä ja Taipalsaarta lukuun ottamatta. Tästä vuodesta aikovat korjata taloutensa tasapainoon Imatra, Lemi, Rautjärvi ja Savitaipale. Vain Suomenniemen talous on menossa heikompaan suuntaan.
Lappeenrannan kaupunki junnaa tasaista tahtia. Valtuustokaudelle sovittu tervehdyttämisohjelma puree ainakin talouslukujen perusteella.
Lappeenrannan kaupungin vuosikate asukasta kohti on vuoden 2006 tilinpäätöksen sekä vuosien 2007 ja 2008 budjettien mukaan eurolleen sama, 222-223 euroa.
Rahoitusjohtaja Vesa Matikaisen mukaan samat luvut on kyllä enemmän sattumaa.
– Budjetteja tehtäessä olemme ottaneet tavoitteeksi, että suunnitelman mukaiset poistot tulevat katetuiksi, jolloin talous on tasapainossa. Se tekee tuon ilmiön. Jos olisi pitempi jakso tilinpäätöksiä, silloin tulee kyllä heittoja.
Parikkalan talous näyttäisi heikentyneen Saaren ja Uukuniemen yhdistymisen jälkeen. Molemmat pikkukunnat tekivät aiemmin miinusmerkkisiä katteita.
Talousjohtaja Unto Silvennoisen mukaan Saari ja Uukuniemi eivät ole mitenkään rasitteita. Parikkalan tilinpäätös oli erinomaisen hyvä vuosina 2005 ja 2006, jolloin Saari ja Uukuniemi olivat mukana luvuissa.
– Kun yhdistämisavustus tippui sen jälkeen, se tietysti on vaikuttanut, ja tietysti kustannuskehitys. Kyllä entistä tiukempaa on. Suunta on selvä. Kuntatalous menee heikompaan suuntaan.
Etelä-Karjalan kunnat tekevät ensi vuonna ennätysinvestoinnit. Niiden yhteismäärä nousee budjeteissa 64 miljoonaan euroon, kun tämän vuoden investoinnit jäävät 50 miljoonaan. Erityisesti Joutsenon pääomabudjetti on suhteessa iso, lähes 15 miljoonaa.
Lappeenrannankin investoinnit ovat vuosiin suurimmat, vaikka ne ovat vain viisi miljoonaa Joutsenon hankkeita suuremmat. Isoja hankkeita on ensi vuonna myös Luumäellä, Parikkalalla ja Taipalsaarella, jossa on käyty kovaa kiistaa investointien aikataulusta.
Luumäki on Etelä-Karjalan ainoa velaton kunta, ja se on ollut sitä pitkään. Myös Lemin, Parikkalan, Rautjärven ja Savitaipaleen lainamäärät ovat käytännössä mitättömät.
Luumäki ja Parikkala pystyvät hoitamaan ensi vuoden hankkeensa ilman velanottoa, entisillä säästöillä ja tuloilla. Sen sijaan Joutseno ja Taipalsaari velkaantuvat rajusti lisää. Eniten velkaa on Imatralla.
ES-arkisto/Pekka Hölkki
Kuvateksti
Joutsenon ensi vuoden budjetin 15 miljoonaan euron investoinneista käytetään Rauhan-Tiurun kunnallistekniikkaan 5,6 miljoonaa euroa.
KUNTIEN ISOT
INVESTOINNIT 2008
Lappeenranta: Investoinnit yhteensä 19,7 miljoonaa, suurimpia Lauritsalan koulukeskus (4 milj.), Ruoholampi 3 (2 milj.), Kuutostie-kohteet (1,6 milj.), Armilan sairaalan remontti (940 000) ja Tali-Ihantala-keskus (750 000).
Imatra: 12 miljoonaa, uusi paloasema (2,7 milj.).
Joutseno: 14,7 miljoonaa, Rauhan-Tiurun kunnallistekniikka (5,6 milj.), liikuntahalli (4,2 milj.) ja palvelukeskuksen keittiö (1,5 milj.).
Taipalsaari: 4,1 miljoonaa, pääkirjasto (1,25 milj.), Vehkataipaleen liikuntatila (680 000) ja Pappilanniemen maanhankinta (1milj.).
Luumäki: 3,8 miljoonaa, Kangasvarren koulu ja päiväkoti (2,1 milj.) sekä teollisuushalli (650 000).
Savitaipale: 1,2 miljoonaa, ei isoja hankkeita.
Lemi: 425 000 euroa, ei isoja.
Suomenniemi: 79 000 euroa, ei isoja.
Ylämaa: 50 000 euroa, ei isoja.
Ruokolahti: 2,4 miljoonaa, koulukeskuksen kakkosvaihe (1,2 milj.).
Rautjärvi: 1,2 miljoonaa, ei isoja.
Parikkala: 4,4 miljoonaa, liikuntahalli (1 milj.) ja Moskuun pengertie (600 000).