Etelä-Karjalan maalaiskunnat voivat joutua tarkkailuluokalle

Vain Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon puitelakivastaukset kelpaavat valtiolle. Sisäministeriö hal

Vain Lappeenrannan, Imatran ja Joutsenon puitelakivastaukset kelpaavat valtiolle. Sisäministeriö haluaa muilta kunnilta lisäselvitykset helmikuun loppuun mennessä. Etelä-Karjalassa nostettaneen takaisin neuvotteluihin sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen.

URPO LAANINEN

ETELÄ-KARJALAN pienten kuntien puitelakivastaukset eivät kelpaa valtiolle, kun maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri kaatui syksyllä. Sisäministeriö pyytää kunnilta lisäselvitykset helmikuun loppuun mennessä.

Vapaamatkustajia ei sallita. Jokaisen kunnan on tehtävä vuoden 2008 loppuun mennessä päätökset, kuinka ne aikovat järjestää sosiaali- ja terveyspalvelunsa 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueella. Väestörajasta pidetään kiinni.

Etelä-Karjalassa ministeriölle kelpasivat vain Lappeenrannan ja Imatran vastaukset, koska kaupungit täyttävät väestöpohjavaatimuksen. Joutseno saa puhtaat paperit, jos se yhdistyy Lappeenrannan kanssa.

Kunnat saavat joulukuun aikana ministeriöltä palautteen aikaisemmista vastauksista. Etelä-Karjalan kunnat eivät ole toki yksin, sillä kaikkiaan 251 kunta joutuu antamaan helmikuun loppuun mennessä lisäselvitykset.

Tarkkailuluokalle valtio pisti kolmetoista kuntaa, joiden suunnittelemat järjestelyt alittavat tässä vaiheessa puitelain tavoitteet ja velvoitteet. Puhtain paperein selvisi 74 kuntaa.

Hallitus teki marraskuun lopun iltakoulussaan tiukat linjaukset. Sisäministeriön hallitusneuvos Arto Sulonen toteaa, että yksikään kunta ei voi jäädä lepäämään laakereillaan. Hallitus pitää asiassa niin sanotusti länget tiukoilla.

Sulonen kehottaa myös Etelä-Karjalan kuntia aloittamaan neuvottelut puitelain velvoitteiden täyttämiseksi.

– Jos kunnat kaatoivat terveyspiirin, se ei tarkoita, että päätöksellä päästiin puitelain velvoitteista irti.

Sulosen mukaan hallitus linjasi selkeästi, että kuntien on tehtävä ensi vuoden loppuun mennessä sitovat päätökset, kuinka ne aikovat toteuttaa puitelain velvoitteet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueen pohjalta.

Neuvotteluja ei voi jättää ensi syksyn kuntavaalien jälkeen. Sulonen kehottaa kuntia aloittamaan prosessin heti.

– Jos monet kunnat tekevät isoja ja vaikeita ratkaisuja puitelain velvoitteisiin viitaten, valtiolta olisi väärä signaali, jos muissa kunnissa kaikki saisi jatkua ennallaan. Se on poliittinen mahdottomuus, Sulonen toteaa.

Etelä-Karjalan kunnat nostanevat esille uudestaan maakunnallisen sosiaali- ja terveyspiirin, jonka Taipalsaaren, Savitaipaleen ja Luumäen valtuustot kaatoivat syksyllä äänestyspäätöksin.

Tätä ennakoivat Rautjärven ja Luumäen kunnanjohtajat Harri Anttila ja Paavo Tyrväinen, joiden mielestä terveyspiiri kannattaisi ottaa esille vasta kunnallisvaalien jälkeen. Sisäministeriön mukaan se on kuitenkin silloin myöhäistä.

– Meillähän Rautjärvellä päätös on olemassa, maakunnallinen terveyspiiri, vaikka se ei toteutunut, Anttila sanoo.

Anttila toivoo edelleen maakunnallisen terveyspiirin toteutumista. Jos se ei synny, hän haluaa myös Parikkalan mukaan mahdolliseen yhteistyöhön Imatran seudulla.

Luumäen kunnanjohtaja Paavo Tyrväinen pistäisi vielä jäitä hattuun. Hän arvioi, että kunnat ryhtyvät neuvottelemaan entisestä terveyspiirikuviosta, mutta mitään hätää ei ole.

ES-ARKISTO/MARLEENA LIIKKANEN

Kuvateksti

Parikkala ja muut pohjoispään kunnat kannattavat edelleen terveyspiiriä. Kuva Parikkalan terveyskeskuksen vuodeosastolta, joka olisi terveyspiirin pohjoisin toimipiste.

Kirjoittaja:
Urpo Laaninen