Kaupunki joutuisi maksamaan myös 300 000 euron vuotuiset käyttökustannukset. Jos valtio osallistuu investointiin vuoden 2009 budjetissa, vauhdittuu yksityisen rahan haaliminen. Epävarmasta tilanteesta huolimatta kaupunki saneeraa täyttä häkää Linnoitukseen tiloja.
ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Tali-Ihantala-keskuksen rahoitus takkuaa. Vaikka Lappeenrannan kaupunki jo saneeraa tiloja Linnoitukseen, ei valtion investointirahasta ole varmuutta. Kun valtion rahoituspäätös puuttuu, ei yksityisrahoituksen haalimistakaan ole voitu aloittaa. Valtion rahoituspäätösten lykkääntymisen lisäksi tuli toinenkin takaisku: kaupunki joutuu itse maksamaan keskuksen noin 300 000 euron vuotuiset käyttökustannukset.
Tällä hetkellä ainut rahansa likoon pistänyt taho on Lappeenrannan kaupunki. Kaupunki on varannut tälle vuodelle 550 000 euroa ja ensi vuodelle 750 000 euroa sekä sitoutunut yhteensä kahden miljoonan euron satsaamiseen.
– Meillä on esitys opetusministeriössä. Odotamme, että valtiolta saadaan kaksi miljoonaa euroa vuoden 2009 budjettiin. Valtionrahoituspäätös varmistaa keskuksen toteutumisen, katsoo kaupunginjohtaja Seppo Miettinen.
Valtiosihteeri Stefan Johansson opetusministeriöstä selvittää, että näin iso hanke tarvitsee valtiovarainministeriöltä lisärahaa opetusministeriön kehyksiin. Valtion rahoitus ratkeaa helmikuun kehysneuvotteluissa.
Tali-Ihantala-keskus ei Miettisen mukaan kaadu siihen, että käyttökustannukset tulevatkin kaupungin maksettaviksi.
– Esitimme myös käyttökustannuksia valtiolle, mutta sille ei näytä olevan edellytyksiä. Tähän asiaan Tali-Ihantala-keskus ja siihen liittyvä Lotta- ja Ratsuväkimuseo eivät kaupungin puolelta kuitenkaan kaadu.
Kaupunki laskee myös isojen lipputulojen varaan.
– Se olisi niin houkutteleva kohde, että se lisäisi koko Linnoituksen ja sen kaikkien museoiden vetovoimaa.
KUSTANNUSARVIO on kuusi miljoonaa euroa. Siitä kaksi maksaisi kaupunki, kaksi valtio ja kaksi yksityiset tahot.
Kaupunki toivoi alunperin Paavo Lipposen ideasta lähtenyttä museota syksyksi 2009. Tuolloin vietetään kaupungin 360-vuotispäivää sekä tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan syttymisestä. Miettiselle sopisi myös kevät 2010, jolloin 13.3. tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan päättymisestä.
Jos valtion rahaa ei vuoden 2009 budjettiin heru, joutuu kaupunki Miettisen mukaan arvioimaan tilanteen uudelleen.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, Tali-Ihantala-toimikunnan puheenjohtajan Heikki Järvenpään (kok.) usko ei ole loppunut.
– Kyllä se saadaan, vaikka ainoa varma palanen tällä hetkellä on kaupunki. Yksityistä rahaa voi koota sen jälkeen, kun valtion päätös on tullut.
Järvenpääkään ei pidä kaupungille lankeavia käyttökustannuksia ”minkäänlaisena kynnyskysymyksenä”.
TOIMIKUNNAN sihteeri Hannu Äikäs sanoo ”riittävän korkean tahon luvanneen keskuksen toteutumisen”. Äikäs muistuttaa, että kaupungin satsaukset voi katsoa markkinoinniksi, ei vain menoiksi.
– Heti alkuvuodesta on tarkoitus koota käsikirjoitus- ja tekniikkaryhmä ja jatkaa rakennussuunnittelua. Eikä tehty työ mene hukkaan, vaikkei keskus toteutuisikaan. Suunnitelmia voi hyödyntää muuten.
Toimialajohtaja Heikki Timonen harmittelee, ettei suunnitelmia voi kokonaisvaltaisesti viedä eteenpäin valtion rahoituspäätöksen puuttumisen takia.
– Vaikka poliittista tahtoa olisi, se ei riitä, koska mustaa valkoiselta puuttuu.
Timonen uskoo, että Tali-Ihantalaa varten perustettava säätiö tekee läheistä yhteistyötä kaupungin kanssa.
Vs. museotoimenjohtajan Päivi M. Partasen mielestä kaupungin maksamat käyttökustannukset eivät saa olla välillisesti pois museotoimelta.
– Mutta jos synergia tarkoittaa yhteisiä asiakkaita ja palvelujen kehittämistä, ei minulla ole mitään sitä vastaan.
ES-ARKISTO/LEENA SALLINEN
Kuvateksti
Tali-Ihantala-keskus tulisi Linnoitukseen, jossa tätä A1-rakennusta jo saneerataan.