Joutseno investoi ja ottaa velkaa ensi vuonna

Rahaa sijoitetaan Rauha-Tiuru-alueen kunnallistöihin sekä uuden liikuntahallin rakentamiseen. Laaja investointiohjelma maksetaan lainarahalla. Lainaa on otettava lisää lähes 10 miljoonaa euroa.

JYRKI NUOTTIMÄKI

JOUTSENON kaupunginhallitus esittää ensi vuoden talousarvioon ennätyksellisen suuria investointeja. Pääosin ne rahoitetaan lainoilla, mikä lähes kaksinkertaistaa joutsenolaisten velkamäärän.

Kaupungin investoinnit ovat massiiviset 14,7 miljoonaa euroa. Pääosin Rauha-Tiuru-alueen kunnallistekniikan ja uuden liikuntahallin rakentamiseen käytettävät investoinnit rahoitetaan lainrahalla.

Lainakanta nousee nykyisestä noin 12,8 miljoonasta noin 22,3 miljoonaan euroon. Jokaista joutsenolaista kohti lainaa on ensi vuonna runsaat 2 000 euroa.

Kaupunginjohtaja Kari Korkiakosken mukaan Joutseno on rakentanut talousarviotaan vastuullisesti. Niin on edellytetty myös mahdollisesti syntyvän Lappeenrannan ja Joutsenon kuntaliitoksen sopimuksissa.

– Investoinneista valtaosa kohdennetaan elinkeinopolitiikkaan, joten ne maksavat tulevaisuudessa itsensä takaisin.

TILIKAUDEN ylijäämäksi on arvioitu noin 0,8 miljoonaa euroa. Sen muodostumista ovat auttaneet Rauha-Tiurun maakaupat sekä Etelä-Karjalan Osuuskaupan ABC-aseman keskustatontin myynti. Niistä kertyivät yhteensä noin 1,5 miljoonan euron myyntitulot.

Korkiakosken mukaan kaupoista saatujen tulojen ansiosta myös kuluvan vuoden tilinpäätökseen syntyy noin 660 000 euron ylijäämä, vaikka vuoden aikana lisämäärärahoilla jouduttiin kattamaan muun muassa varhaiskasvatukseen lisätyt kahdeksan uutta vakanssia.

– Tälle vuodelle kertyvä ylijäämä antoi pelivaraa myös ensi vuoden talousarvion rakentamiselle.

Joutsenon verotulojen ennakoidaan kasvavan yhteensä 6,3 prosenttia. Valtionosuudet kasvavat eniten sosiaali- ja terveystoimessa. Niiden kokonaiskasvu on 16,9 prosenttia.

Kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverot tuovat kassaan yhteensä noin 33,4 miljoonaa euroa ja valtionavut noin 13 miljoonaa euroa.

– Verotulot ja valtionavut ovat myös osaltaan helpottaneet talousarvion rakentamista, vaikka palkkamenot kasvavat merkittävästi ensi vuonna. Korkiakoski sanoo.

Kaupungin käyttötalouden menot ovat ensi vuonna noin 53,6 miljoonaa euroa, jossa on kasvua noin 3,5 miljoonaa euroa edellisvuoteen.

– Talousarvion vuosikate on noin 2,8 miljoonaa euroa, ja pystymme kattamaan sillä poistot, Korkiakoski sanoo.

KAUPUNGINHALLITUKSEN puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) ja varapuheenjohtaja Matti Ahvonen (kesk.) korostavat kovan investointiohjelman perustuvan valtuuston aikaisempiin päätöksiin.

– Rauha-Tiurun osalta investoinnit ovat vielä tulossa korkojen kanssa takaisin muutaman seuraavan vuoden kuluessa, Ahvonen uskoo.

– Näyttää siltä, että budjetin raamit laaditaan nyt viimeistä kertaa Joutsenon valtuuston toimesta. Seuraavat raamit tehdään ilmeisesti yhteisesti Lappeenrannan kanssa.

Ongelmana ensi vuoden budjetissa Ahvonen pitää käyttötalouden osuutta.

– Sen painoarvo on niin suuri, että panee miettimään, mitä sen kanssa tehdään. Ratkaisuja on monenlaisia, mutta yksi on tämä kaupunkiliitos.

– Jos omat rahkeet eivät enää riitä, niin sitten tulee kaupunkiliitos toisena vaihtoehtona, Ahvonen totesi.

Odottavissa kuntaliitostunnelmissa budjettia pohti myös Risto Kakkola. Hän pitää sitä kuntalaisten kannalta hyvänä, koska nykyiset palvelut säilyvät ja uutta rakennustoimintaa tulee paljon.

– Tyytyväinen olen myös siitä, että talousarvioon tuli loppuvaiheessa mukaan sosiaali- ja terveystoimeen seitsemän määräaikaisen työntekijän virkojen vakinaistaminen.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki