ANSSI SILVENNOINEN
SAVITAIPALE. Valtatie 13:n perusparantamisen puolesta töitä paiskiva kansanliike näytti voimansa tiistaina.
Tieaktiivien puuhaama valtatie 13:n perusparantamisseminaari veti Savitaipaleen kunnantalon täyteen eri ammattiryhmien edustajia.
Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että koko valtatie Lappeenrannan ja Mikkelin välillä on modernisoitava. Mitä nopeammin, sen parempi.
Valtatie 13:n merkitys kasvaa, mutta tietä ei ole suunniteltu näin suurta rekkaliikennettä varten, tilaisuuden avannut Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi totesi.
Stora Enson kuljetusesimies Vesa Hovi lateli kuulijoille kasan faktoja alansa näkymistä.
Puutullit ovat vähentäneet Venäjältä tulevan raaka-aineen määrää kolmanneksella. Vaje paikataan kotimaasta.
Puutavaran kuljetus rautateillä lisääntyy. Junia ei mahdu radoille juuri nykyistä enemmän ja vaikka mahtuisikin, purkupää tukkeutuu. Tämän vuoksi Kaakkois-Suomi joutuu kärsimään rekkaliikenteen määrän kasvusta, Hovi sanoi.
Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Matti Jaatinen listasi Mikkelintien ongelmiksi muun muassa mutkaisuuden ja kapeuden, eikä kunnossapidon tasokaan vastaa nykyisiä tarpeita.
Samoilla linjoilla oli Metsäalan kuljetusyrittäjien puheenjohtaja Ari Hämäläinen, joka luonnehti Savitaipaleen ja Selkäharjun väliä kuljettajien kannalta aivan karmeaksi.
Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen tuumasi, että Mikkelintien perusparannus on tärkeä myös eteläsavolaisten näkökulmasta.
Viialainen kuitenkin muistutti, kuinka hankala valtionrahoitusta on saada. Hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon on tarjolla noin 300 tiehanketta, joista 50 karsitaan pois.
Ne hankkeet harvennetaan, joiden hyötykustannussuhde ei ylitä 1,5:ttä, Viialainen kertoi.
Kaakkois-Suomen tiepiiri kartoitti valtatie 13:n vaaranpaikat hiljattain. Ne korjaamalla tien liikenneturvallisuus paranee, mutta hyötykustannusindeksi jää 1,3:een.
Vasta raju tielinjan oikaisu vähentäisi polttoaineen- ja ajankulutusta tiellä niin, että valtionrahoitusta olisi mahdollista saada.
Kaakkois-Suomen tiejohtaja Antti Rinta-Porkkunen kertoi, että Kuutostiellä Luumäen Jurvalan kohdella kulkee vuorokaudessa saman verran rekkoja kuin valtatie 13:lla Ristiinan ja Rutolan välillä kaikkia ajoneuvoja.
Tiejohtaja uskookin Mikkelintien tulevan tärkeysjärjestyksessä vasta kolmantena Kuutostien LuumäkiLappeenranta-välin ja Kymenlaakson satamiin vievän Valtatie 26:n parannuksien jälkeen.
Etelä-Savossa Valtatie 5 ja Savonlinnan ohitustie ajavat Mikkelintien edelle.
Rinta-Porkkunen kuitenkin kannusti tieaktiiveja pontevaan työhön valtaväylänsä puolesta.
Mikkelin ja Lappeenrannan väli on äärimmäisen moniongelmainen pätkä, kuten kaikki Suomen ikivanhat tieväylät ovat, Rinta-Porkkunen sanoi.
Tieseminaari päättyi yhteisymmärrykseen siitä, että seuraava etappi on rahoituksen etsiminen valtatien yleissuunnitelmalle. Tätä varten perustettiin työvaliokunta.
Tieaktiivi Pekka Kuosmanen kertoi suunnitelman maksavan noin 300 000 euroa ja ehdotti, että Tiehallinto maksaisi kolmasosan ja Etelä-Karjalan sekä Etelä-Savon liitot kolmasosan kumpikin.
Voi olla, että Tiehallinnon ainoa osallistumismahdollisuus on osan lohkaisu perustienpitorahoista, Rinta-Porkkunen kertoi.
Ensi vuodelle en voi rahoitusta luvata, mutta vuosi 2009 kuulostaa hyvältä, Viialainen sanoi.
Etelä-Karjalan liitolla ei ole hirveästi rahaa, mutta jospa saisimme rahoitusta EU:n tai naapuruusohjelman kautta, Etelä-Karjalan liiton kaavoituspäällikkö Marjo Wallenius sanoi.
VT13:n työvaliokunta
Tienvarsikuntien edustajat Lappeenrannasta Mikkeliin.
Kuljetusliittojen SKAL ry:n ja MKY ry:n yhteinen edustaja.
Etelä-Karjalan liiton edustaja.
Etelä-Savon liiton edustaja.
Metsäteollisuusyrityksien edustaja.
Asiantuntija Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Tieaktiivien edustajana kuljetusyrittäjä Veijo Kylliäinen.
Tiehallinnolla ei varsinaista edustajaa, mutta avustaa suunnittelussa.