URPO LAANINEN
LAPPEENRANNAN seudun yhteistyö sujuu huonosti. Kuntien päättäjät arvioivat ongelmien lisääntyvän tulevina vuosina. Päättäjien toiveissa on kuitenkin yhteistyön lisääntyminen.
Lappeenrannan seudun vastaajista kaksi kolmasosaa odottaa oman kunnan yhdistyvän kolmen vuoden kuluessa.
Myös muualla Etelä-Karjalassa yhtä monet uskovat kuntaliitoksiin. Tosin niistä pääosa näyttäisi toteutuvan vasta vuosikymmenen vaihteen jälkeen.
Nämä tiedot käyvät ilmi sisäministeriön ja kuntaliiton syksyisestä aluebarometristä, jossa vastaajina olivat kuntien johtavat virkamiehet ja luottamushenkilöt.
Etelä-Karjalan kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat ristiriitaiset. Lappeenrannan seudulla odotukset paremmasta ovat suuret. Sen sijaan muualla maakunnassa kehityksen ei uskota juuri paranevan lähiaikoina. Vain työttömyys helpottuu koko maakunnassa.
Kuntien rahoitusasema heikkenee koko maakunnassa, ja varsinkin Lappeenrannan seudulla odotukset ovat selvästi aikaisempaa synkemmät. Kuntien lainakanta lisääntyy ensi vuonna. Kuntien taloutta tasapainotetaan nostamalla maksuja ja uudistamalla palvelurakenteita.
Terveydenhoito vaikeutuu koko maakunnassa. Päivähoitotilanne on heikko Lappeenrannan seudulla ja vanhusten hoito muualla maakunnassa.
Koko maassa kuntien taloudellinen tilanne kiristyy aluebarometrin mukaan lähivuosina, vaikka yleiset kehitysnäkymät ovat vielä hyvät. Odotukset ovat synkistyneet etenkin Helsingin metropolialueella.
Vaikka verotulot kasvavat, kunnissa on suuria paineita veroprosentin korotuksiin. Ensi vuonna nostaa veroja yli sata kuntaa. Velanotto lisääntyy tänä ja ensi vuonna.
Barometristä ilmenee, että maakuntien väliset kehityserot ovat kaventuneet, mitä sisäministeriö ja kuntaliitto pitävät merkittävänä muutoksena. Ongelmana on kuitenkin maakuntien sisäisten erojen pysyminen ennallaan.