Kylpylän muistolaatta kiittää sankarivainajien huoltajia

Lappeenrannan kylpylaitoksessa toimi sota-aikana kaatuneiden vastaanottokeskus.

ANNA ONALI

LAPPEENRANTA. Lappeenrannan kylpylästä ei ihan heti tule mieleen sankarivainajat. Kylpylän historia tuli lähemmäs tiistaina, kun paikalla paljastettiin 14. Kekin eli kaatuneiden evakuointikeskuksen muistolaatta.

Muistolaatta on omistettu niille lotille ja sotilaille, jotka vastaanottivat talvi- ja jatkosodassa kaatuneita vainajia Lappeenrannassa.

Heidän työnsä oli tunnistaa vainajat, kerätä taskuista heidän omaisuutensa ja lähetettää kaatuneet kotiseudulle haudattavaksi.

HELSINGIN yliopiston tutkija Ilona Kemppainen kertoo, että vainajien kuljettaminen kotiseudulle oli toisen maailmansodan riehuessa poikkeuksellista.

– Yleensä kaatuneet haudattiin taistelukenttien lähelle, Kemppainen kertoo.

Se, että Suomi toi vainajat kotiin, ei ollut käytännöllistä. Kemppainen näkee vainajien kotouttamiseen kaksi syytä: talonpoikaisen ihanteen ja tarpeen luoda jatkuvuutta.

Sotien Suomi oli talonpoikainen: senaikainen ihanne suosi kotiseudulla pysymistä, ja hautausmaat olivat osa paikallista yhteisöä.

Hautausmaista muodostui tärkeitä muistelupaikkoja, jossa rivit olivat rikkumattomat ja vainajien nimet huolella kiveen kirjoitettu.

– Vainajien jättäminen taistelukentille olisi rikkonut ihanteen, Kemppainen muotoilee.

Taistelukenttien metsäisessä maastossa haudan paikka olisi ollut vaikeampi osoittaa. Eikä kodin lähellä olisi ollut muistelupaikkaa.

Myös kauan samanlaisina säilyneet hautausrituaalit haluttiin säilyttää yhtä juhlallisina. Eiväthän ne olleet rikkoutuneet edes kansalaissodassa, vaikka silloin punaiset ja valkoiset haudattiin eri hautausmaille.

MANNERHEIMIN päiväkäskyyn kiteytyy tarve kokea jatkuvuutta isänmaassa: ”Talvisota on vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös”, marsalkka julisti.

– Tässä ilmapiirissä ei voinut ajatella mitään muuta vaihtoehtoa, kuin haudata vainajat kotiseudulle, Kemppainen tulkitsee.

Seppo Rautiovaara

Kuvateksti

Lappeenrannasta lähetettiin viimeiselle kotimatkalle reilut 17 000 sodassa kaatunutta vainajaa. Tiistaina paljastettiin muistolaatta, joka kunnioittaa vainajia huoltaneiden ihmisten työtä.

Kirjoittaja:
Anna Onali