ANSSI SILVENNOINEN
Lappeenrannan lentoaseman ja Kuutostien väliin kaavaillaan Myllymäen kaltaista liikekeskittymää. Kaupunki sai myytäväkseen aivan uuden liiketonttialueen, kun Kuutostien rinnakkaisväyläksi rakennettu Lentokentäntie valmistui noin vuosi sitten.
– Alue on sijaintinsa puolesta erittäin hyvällä paikalla. Se on Salpausselän harjaa, johon on helppo rakentaa. Kunnallistekniikka rakennettiin suurimmaksi osaksi valmiiksi samaan aikaan Lentokentäntien kanssa, Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen kertoo.
Koikkalaisen mukaan liiketontit on mahdollista pilkkoa ostajan mielihalujen mukaisesti.
– Kortteleilla on tietty syvyys lentokentän ja Kuutostien rajaamina, mutta leveyssuunnassa on mahdollista rakentaa paljonkin.
Lappeenrannan maankäyttöjohtaja Jussi Salo vahvistaa, ettei Lentokentäntien varteen ole suunnitteilla Lapveden ja Mustolan kaltaista teollisuusaluetta, vaan liikealue.
– Lentokentän laitaan haetaan samantyyppistä liikerakentamista kuin mitä Myllymäessä on.
– Lappeenrannan liikeyritysten asiakasvirrat ovat kasvaneet ja kasvamassa, joten kaupungin pitää vastata liiketonttien kysyntään, Salo sanoo.
Salon mukaan lentokentän liikealueen sijainti ja arvo ovat vasta avautumassa yrittäjille. Alueen merkitys kasvaa nykyisestä, kun Lavolan eritasoliittymä Kuutostielle valmistuu.
– Ihmiset ovat saaneet ahaa-elämyksiä, kun olen esitellyt näitä heille. He alkavat pikku hiljaa oivaltaa, miten hyvin saavutettavissa lentokentän laidan tontit jatkossa ovat, Salo kertoo.
Lentoaseman läheisyys tuo kaupungille ainutlaatuisen ässän hihaan. Alueella on muutama tontti, joilta on mahdollisuus rakentaa suora kulkuyhteys lentokentälle.
Salo toteaa, että kaupunki pyrkii näin varautumaan lentorahtiliikenteen mahdolliseen kasvuun.
– Kulkuyhteys tonteille mahdollistaa läpivirtaustyylisen rahtitoiminnan, jossa tavara siirretään lentokoneesta kumipyörien päälle tai toisinpäin.
Lappeenrannan lentoaseman päällikkö Petteri Lehti kertoo tehneensä itse töitä sen eteen, että Lappeenrannan rahtilentoliikenne vilkastuisi.
– Periaatteessa jokainen Venäjän-liikenteessä toimiva yritys on potentiaalinen tulija. Lappeenrannassa on tarjolla halpaa tonttimaata sekä osaavaa ja pysyvää työvoimaa. Helpointa toiminnan aloittaminen olisi TNT:n ja DHL:n kaltaisille rahtiyhtiöille.
Suomi on lentorahdin kääpiömaa. Maan lentorahdista vain noin 20 prosenttia kulkee puhtaissa rahtikoneissa, kun muualla Euroopassa luku on noin 50 prosenttia.
Venäjän-lentorahdin suurin ongelma on, ettei koneisiin ole tarjolla riittävästi tavaraa tarjolla takaisin lennettäessä.
– Rahtikoneissa pitäisi olla täytettä molempiin suuntiin, kuten rekoissa, Lehti muistuttaa.
Lappeenrannan lentoaseman ei tarvitsisi ryhtyä suuriin investointeihin, jos kentän laitaan tulisi rahtiyritys.
– Rahtikoneiden kannalta kentällä olisi hyvä olla yhtenäinen rullauslenkki, ettei koneiden tarvitsisi kääntyä terminaalin edessä, kuten nykyisin. Tällaisen rakentamisesta minulla on omat epäilykseni. Päätöksenteko on nykyisin niin Helsinki-keskeistä, Lehti toteaa.
Lehti nostaa esimerkiksi Helsinki-Vantaan uuden kansainvälisen rahtiterminaalin. Suuri investointi kolminkertaistaa maan ykköskentän rahtitilat, jotka ovat jääneet pieniksi jatkuvasti lisääntyvän Aasian- ja Euroopan transitoliikenteen vuoksi.
– Siellä ei kauheasti mietitä, että pitäisikö johonkin muualle kuin Helsinki-Vantaalle tehdä jotakin.