ANNA ONALI
LAPPEENRANTA. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta valmistuu tänä vuonna enemmän tohtoreita kuin koskaan aiemmin.
Joulukuun toiseksi viimeiseen viikkoon mennessä valmistuneita tohtoreita oli 21. Määrä nousee vielä reilusti kolmenkymmenen paremmalle puolelle, sillä loput väitöstilaisuudet järjestetään joulukuun viimeisenä päivänä.
Tohtoreiden määrä on kasvanut rajusti melko lyhyessä ajassa. Vielä 1990-luvun alussa LTY:sta valmistui tohtoriksi vain muutama jatko-opiskelija vuosittain. Vuonna 1995 tohtorin arvo myönnettiin seitsemälle henkilölle.
2000-luvulla määrä kohosi kolmenkymmenen paremmalle puolelle.
TAMPEREEN teknillisessä yliopistossa tohtorien määrä alkoi nousta samoihin aikoihin kuin Lappeenrannassa. 1990-luvulla Tampereelta valmistui noin 30 tohtoria vuodessa.
2000-luvulla lukumäärä kohosi 70 tohtoriin vuodessa.
Opiskelijamäärään suhteutettuna kehitys on ollut samansuuntaista sekä Lappeenrannassa että Tampereella. Lappeenrannassa oli tänä vuonna kirjoilla vajaa 700 jatko-opiskelijaa. Tampereella jatko-opiskelijoita on noin 1 700.
Jatko-opiskelun suosio ja tohtorien määrä ovat lisääntyneet samaa tahtia opetusministeriön yliopistoille myöntämän rahoituksen kanssa.
Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta muun muassa valmistuneiden tohtorien määrän mukaan.
TÄNÄ vuonna noin 16 prosenttia opetusministeriön LTY:lle myöntämästä rahoituksesta oli peräisin tohtorintutkinnoista.
Rahoituksesta ja tohtorien tavoitemäärästä päätetään yliopiston ja opetusministeriön välisissä neuvotteluissa.
LTY:n tavoite vuosille 20072009 on 40 tohtorintutkintoa vuodessa.
Asenne tohtorintutkinnon suorittamiseen on nykyään kannustava. Vielä 1990-luvulla tekniikan ja kauppatieteiden koulutus tähtäsi yritysten tarpeiden täyttämiseen.
Koulutettiin diplomi-insinöörejä teollisuuden tarpeisiin ja ekonomeja osaajiksi yrityksille, LTY:n rehtori Markku Lukka sanoo.
Lukka kertoo, että tohtorien määrän kasvattaminen on ollut yliopiston oma tavoite. Nyt ollaan kasvun lakipisteessä.
JATKO-OPISKELUN suosio on muuttanut tutkimuksen teon luonnetta. Aiemmin väitöskirjan teko oli yksinäistä puurtamista tutkimuskysymysten äärellä. Nykyään väitöskirjaa työstetään ryhmässä.
Ennen oli vähemmän opiskelijoita ja siksi tutkimuksen teko oli yksinäistä, Markku Lukka mainitsee.
Hän ei yhdy arvostelijoihin, joiden mielestä väitöskirjojen taso Suomessa on heikentynyt vuosi vuodelta.
Kokonaistaso on pikemminkin noussut kuin laskenut, hän sanoo.
UUTISET SIVU 9
Mika Strandén
Kuvateksti
27-vuotias Janne Kinnunen väitteli tohtoriksi marraskuussa. Väitöskirjan aihe oli sähkömagnetismi.