Pelastuslaitoksen vähäväkinen päällystö tiivistyy kahteen

Päällystön päivystyskuorma on ollut alimiehitettynä kohtuuton. Alipäällystön rooli hälytystilanteiden johdossa kasvaa.

ANSSI SILVENNOINEN

LAPPEENRANTA. Ongelmat päällystövirkojen täyttämisessä johtavat Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella päivystysalueiden laajentamiseen.

Tällä hetkellä Etelä-Karjala on jaettu maantieteellisesti kolmeen päällystöpäivystysalueeseen.

Helmikuun alussa Etelä-Karjala jaetaan kahteen osaan, kun Joutsenon kaksivuoropäivystys lakkautetaan ja sen alue sulautetaan nykyisiin eteläiseen ja pohjoiseen päivystysalueeseen.

Jatkossa koko päällystöpäivystys hoidetaan vapaamuotoisena varallaolona virka-ajan ulkopuolella.

Muutos on pakon sanelema. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella ei ole riittävästi päällystöä kolmeen päivystysalueeseen.

Pelastuspäällikkö Esa Pulkkisen mukaan pelastuslaitokselta on hiljattain jäänyt eläkkeelle neljä päällystöviranhaltijaa, jotka kaikki olivat operatiivisia kenttäjohtajia.

Pelastuslaitos ei ole saanut rahaa kaikkien virkojen täyttämiseen.

– Saamme todennäköisesti täytetyksi kaksi virkaa. Kahta muuta tarkastelemme ensi vuoden aikana, Pulkkinen kertoo.

Pulkkinen kertoo päivystysmuutoksen tuovan pelastuslaitokselle noin 20 000 euron vuosisäästöt.

Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksessä kerrottiin viime vuonna, että Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen päällystön määrä alkaa olla kriittinen.

Lääninhallituksen mielestä onnettomuuksien ehkäisyn taso laskee, jos nykyistä päällystöä sidotaan liiaksi operatiivisiin tehtäviin.

Pelastuslaitoksen tavoitteena onkin, että nykyinen päällystö pystyy panostamaan entistä enemmän muun muassa palotarkastuksiin ja koulutukseen.

Maakunnan eteläistä ja pohjoista päällystöpäivystysaluetta on hoidettu virka-ajan ulkopuolella vapaamuotoisena varallaolona. Työvuorossa oleva on vapaalla, mutta muutaman minuutin lähtövalmiudessa.

Pohjoinen piiri on toiminut vain kahdella viranhaltijalla. Heille on kertynyt varallaolotunteja vuodessa jopa 1 500–2 000, vaikka päivystysvastuu on ollut joka toinen viikko Joutsenossa.

– Se on täysin kohtuuton tilanne. Varallaolo on todella sitovaa. Ei silloin voi lähteä järvelle soutelemaan, Pulkkinen toteaa.

Toinen urakkamiehistä, palomestari Timo Uosukainen Parikkalan paloasemalta kertoo, että hälytyksiä on työajan ulkopuolella yleensä nollasta neljään.

Uosukaista huolettaa hälytyksien määrän kasvu, kun piiri laajenee.

– Päivystysvuorojen jaksotus on entistä tärkeämpää.

Eteläisessä piirissä päivystysvuorot on jaettu kolmen työntekijän kesken.

– Aika minimissä miehitys on ollut, Savitaipaleen palomestari Esa Viiru toteaa.

Pulkkisen mukaan uusiin piireihin tulee kuusi–seitsemän työntekijää kumpaankin, mikä mahdollistaa inhimillisemmät vuorot.

Päällystön saapumisaika kohteeseen pitkittyy, kun päivystyspiirien koko kasvaa.

Päivystävä alipäällystö johtaa pelastustöitä, kunnes päällystöpäivystäjä ehtii paikalle. Käytännössä näin on toimittu ennenkin, mutta jatkossa asetelma korostuu.

Vuoromestarit päivystävät ympäri vuorokauden Lappeenrannan ja Imatran paloasemilla.

– Odotamme käytännön kokemuksia järjestelmästä, ennen arvioita sen toimivuudesta, vuoromestari Timo Tuomi kertoo.

Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen mukaan johtamisvalmiutta jaetaan sinne, minne se koulutuksen ja kokemuksen puolesta kuuluu.

Nykyaikaiset vuoromestarit on koulutettu johtamaan pelastusjoukkuetta, joka koostuu Lappeenrannassa ja Imatralla kolmesta 1+5-vahvuisesta pelastusyksiköstä.

Tänä vuonna Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen tehtävistä 98 prosenttia on ollut joko pelastusyksikön tai -joukkueen lähtöjä. Näitä suurempia komppanialähtöjä on ollut vain yksi.

Kolmesta päällystöpäivystäjästä on ollut mahdollista muodostaa nopeasti esikunta suuria hälytyksiä varten.

– Jatkuva suuronnettomuusvalmiuden ylläpito ei ole tarkoituksenmukaista, Pulkkinen muotoilee.

Riskitekijäksi nousevat päällekkäiset hälytykset, joissa sopimuspalokuntien päivystäjät ovat jatkossa entistä tärkeämpiä.

– Ensitietojen saaminen ja niiden oikeellisuus korostuvat. Pitää osata priorisoida oikein, että lähteäkö Parikkalaan vai Ruokolahdelle. Saa nähdä, meneekö se käytännössä kristallipallon katseluksi, palomestari Timo Uosukainen murjaisee.

Pelastuspäällikkö Pulkkinen korostaa, että apua saa naapurimaakunnista.

– Heillä on tarvittaessa hyödynnettävissä kalusto-, henkilöstö- ja johtajaresursseja.

Johanna Kannasmaa

Kuvateksti

Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Esa Pulkkinen näyttää, missä kohdin tulevien päällystöpäivystyspiirien raja suunnilleen kulkee.

Kirjoittaja:
Anssi Silvennoinen