Categories
Artikkelit

Finnvera varautui rakennemuutokseen Kaakkois-Suomessa

Riskirahoitusyhtiö rahoitti alueen yritystoimintaa yli 38 miljoonalla eurolla viime vuonna. Finnvera vastaa rakennemuutoksen haasteisiin tänä vuonna 45 miljoonan euron rahoitusvaltuuksilla Kaakkois-Suomessa.

JYRKI NUOTTIMÄKI

LAPPEENRANTA. Finnveran Lappeenrannan aluekonttorilla on käytettävissään tänä vuonna entistä suurempi rahoituspotti yritystoiminnalle Kaakkois-Suomessa. Vuodelle 2008 aluekonttorilla on 45 miljoonan euron myöntämisvaltuudet lainoina, takauksina ja vientitakuina.

– Rakennemuutoksiin liittyvät haasteet on otettu vastaan. Neuvottelemme työ- ja elinkeinoministeriön kanssa menettelystä, joka mahdollistaa entistä suuremman riskinoton, jos alueelle syntyy hyvää ja työpaikkoja tuovaa toimintaa, sanoo aluejohtaja Satu Mäkelä-Kandelin.

– Viime vuoden ikävien yritysuutisten jälkeen Kaakkois-Suomeen tarvitaan uusia työpaikkoja. Se edellyttää myös hyvää yhteistyötä sekä seudullisilta yhteisöiltä että rahoituslaitoksilta.

LAPPEENRANNAN aluekonttorin riskirahoitus hiipui hieman viime vuodesta. Se myönsi Kaakkois-Suomeen riskirahoitusta yhteensä 38,2 miljoonaa euroa, mikä oli runsaat kuusi miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Yritystoimintaa tuettiin 432 kohteessa, ja rahoituksen avulla alueella aloitti 167 uutta yritystä.

Rahoituksesta 44 prosenttia kohdistui uusiin investointeihin, 38 prosenttia yritysten käyttöpääomaan ja toimitusvakuuksiin sekä 7 prosenttia viennin rahoittamiseen. Keskimääräinen rahoitustarjous oli 88 000 euroa, mikä oli hieman valtakunnallista keskitasoa pienempi.

– Rahoituksen avulla syntyi 465 työpaikkaa, joista suurin osa teollisuuteen sekä liike-elämän ja kaupan palveluihin, sanoo Mäkelä-Kandelin.

Etelä-Karjalaan myönnetty rahoitus oli runsaat 20 miljoonaa euroa ja Kymenlaaksoon noin 17,3 miljoonaa euroa. Aluekonttorin luottotappiot olivat runsaat 2,5 miljoonaa euroa viime vuonna.

HIEMAN yllättävänä Mäkelä-Kandelin pitää Kotkan ja Haminan alueen rahoitusosuutta, joka oli suunnilleen sama kuin Imatran seudulla.

– Ehkä siellä yritykset rupesivat jarruttelemaan investointejaan Stora Enson saneerauspäätösten jälkeen. Kun työpaikkoja häviää kerralla niinkin paljon, uskallus toiminnan kasvattamiseen hiipuu hetkeksi.

Rahoituspäätösten lievä hiipuminen edellisvuodesta kertoo myös siitä, pankit ovat olleet kiristyneen kilpailun myötä yritysrahoituksessa aktiivisia, Mäkelä-Kandelin arvioi.

– Sielläkin on uskallusta ottaa riskiä aikaisempaa reippaammin, ja myös Finnvera on ollut monissa yrityshankkeissa hyvässä yhteistyössä pankkien kanssa.

Kirjoittaja:
Jyrki Nuottimäki