ANNE KOTIHARJU
Lappeenrannan Galleria-korttelin alkuperäiset havainnekuvat poikkeavat melkoisesti nyt paikalle nousseesta kokonaisuudesta.
Valmis kortteli ei vastaa kaikilta osin kaupungin ja Gallerian rakentaneen työyhteenliittymä NCC-Okan alunperin solmimaa yhteistoimintasopimusta. Etelä-Saimaa yritti selvittää, mitä matkan varrella on tapahtunut.
Kaupungin tekninen johtaja Ensio Koikkalainen vakuuttaa, että vaikka lopputulos poikkeaa voittaneesta urakkatarjouksesta ja sen kuvista, on valittu perusratkaisu on toteutunut.
Koikkalaisen mielestä muutokset eivät loukkaa tarjouskilpailun hävinnyttä Skanskaa.
TYÖYHTEENLIITTYMÄ NCC-Oka voitti vuonna 2003 tarjouskilpailun kaupungin kokonaan omistamasta entisen linja-autoaseman alueesta ja sen toteuttamisesta. Kakkoseksi jääneen Skanskan tarjousta kaupunki ei antanut julkisuuteen.
Alue oli poikkeuksellisen yksityiskohtaisen yhteistoimintasopimuksen perustella rakennettava NCC-Okan tarjouksessa esitettyjen suunnitelmien ja kuvien mukaisesti.
Sittemmin julkisivumateriaaleja on muutettu, kerroksia on lisätty voimassa olleen kaavan vastaisesti ja massoittelua muutettu niin, että sankarihautausmaan puoleiseen päähän sijoittuu enemmän rakennusmassaa. Kaupunki joutuikin muuttamaan tuoretta kaavaa vielä sen jälkeen, kun kortteli oli jo rakennettu.
Arkkitehti Tuija Stam Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta pitää kaavan muuttamista rakentamisen jälkeen epätavanomaisena.
– Normaalisti muutoksia tulee vain silloin, kun on kysymys kalliorakentamisesta, eli tulee vastaan pakottavia syitä toimia toisin.
– Ihmettelimme täällä tuota kaavamuutosta. Meidän rooliimme kuitenkin kuuluu seurata rakennusoikeutta, jota ei tässä ylitetty. Nuo kaavaan hyväksytyt poikkeukset kuuluvat kaupungin rakennusvalvonnan piiriin.
SOPIMUSEHDOISTA on tingitty. Kaupunki piti Skanskan tarjousta huonompana muun muassa sen takia, että Skanska olisi vaatinut kaupunkia hankkimaan käyttäjät toimisto-maakuntataloon. NCC-Oka taas piti tarjouksessaan työn ja riskin itsellään. Loppujen lopuksi Skanskan esittämä malli kuitenkin toteutui.
Keskustelua käytiin aikanaan siitä, käynnistyikö laajan korttelin rakentaminen kaupungin tuen vauhdittamana.
Kokonaisuuden rakentaminen lähti liikkeelle vasta sen jälkeen, kun kaupunki oli päättänyt tukea päänavaajaksi Lappeenrannan palvelukeskussäätiön hanketta 720 000 eurolla.
MAAKUNTA SIVU 7
MARLEENA LIIKKANEN
Kuvateksti
Gallerian sankarihautausmaan puoleiseen päätyyn tuli alkuperäistä suunnitelmaa enemmän rakennusmassaa.