URPO LAANINEN
Etelä-Karjalassa ei olla vielä valmiita vastaamaan kysymyksiin aluejakojen muutoksista. Valtiovarainministeriö vaatii maakuntaliitoilta vastauksia nopeassa tahdissa, 14. maaliskuuta mennessä. Etelä-Karjalan liitto kokoaa nyt pikaisesti kuntien mielipiteitä.
– Maakuntahallituksessa oli maanantaina mielipide, että pitää tapahtua jotakin todella merkittävää, jos aluejakoja ja maakuntarajoja muutetaan, maakuntajohtaja Timo Puttonen toteaa.
Puttonen on kiireesti valmistellut vastauspohjaa, johon kunnat ottavat 6. maaliskuuta mennessä. Sen jälkeen maakuntahallitus antaa Etelä-Karjalan vastaukset ministeriölle.
Maakuntahallituksen mielestä aluejakojen muutoksiin on vaikeata ottaa perustellusti kantaa ennen kuin tiedetään varmasti, miten kansanvaltaista päätöksentekoa lisätään alueilla, kuinka paljon rahoitusta siirretään alueilla päätettäväksi, mitä tehtäviä siirtyy keskushallinnosta alueille ja miten valtion oma aluehallinto järjestetään.
Etelä-Karjalan kannalta oleellisin kysymys on kuntaperusteisen hallinnon ja palvelujen järjestäminen, kun sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen jälkeen noin 70 prosenttia kuntien käyttömenoista on maakunnallisessa yhteistyössä. Ennestään toimivat maakunnallinen koulutuskuntayhtymä ja pelastuslaitos sekä Etelä-Karjalan liitto.
Etelä-Karjalan tilanne on sama kuin Kainuun, kuitenkin ilman suoria vaaleja ja erityislainsäädäntöä.
Jos valtiolle esitettyihin kysymyksiin ei löydy selkeää mallia ja olennaista voimavarojen siirtoa alueille, nykyinen maakuntajako on paras vaihtoehto. Jos valtiolta löytyy tyydyttävä ratkaisu, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo voivat muodostaa valtion aluehallinnon kokonaisuuden, johon maakuntien liitot sovitetaan yhteen.
Lappeenrantalainen kansanedustaja Reijo Paajanen (kok.) haluaa radikaalia muutosta aluehallintoon. Hän yhdistäisi Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakunnat sekä lopettaisi läänit.
– Nyt pitää kerta kaikkiaan unohtaa omaan napaan tuijottaminen, vaikka se tuottaisi tuskaa, Paajanen sanoo.