Meijerin Harapaisen myymälästä saa piimää ja paalihankoja

Paimenpoika on tuottajien tavaratalo entisen osuusmeijerin tiloissa Lappeenrannan Harapaisissa. Siellä saavat käydä myös kaupunkilaiset. Naapurissa on Valion Venäjän vientiterminaali, varastoja ja työttömien ruokala.

LEENA SALLINEN

LAPPEENRANTA. Ovensuussa on hydrauliikkaöljyä liikkuvalle kalustolle, isoissa pöniköissä. Peremmältä saa vaikka piimää, tutuissa Valion litran tölkeissä.

Tenho Kälvälä lastaa piimäpurkkeja kassiinsa.

– Melkein omassa myymälässä tässä ollaan, hän sanoo.

Ollaan Paimenpoika-myymälässä Lappeenrannan Harapaisissa entisen Etelä-Karjalan osuusmeijerin tiloissa. Kälvälä on Osuuskunta Tuottajain maidon jäsen, ja Paimenpoika on Tuottajain maidon omistama kauppa.

Se on viimeistä jäämistöä meijerien myymälöistä, joita oli ennen vanhaan kymmeniä eri puolilla Etelä-Karjalaa. Niissä myytiin enimmäkseen elintarvikkeita, Paimenpojassa myydään vaikka mitä.

800 neliön kaupan hyllyissä on esimerkiksi haalareita, saappaita, rukkasia, lehmänmuotoisia heijastimia, letkuja, lamppuja, kirveitä, talikoita, paalihankoja, hohtimia, valkosipulijauhetta kilpahevosille ja desinfioivaa yleispesujauhetta putkilypsylaitteen ja tilatankin pesuun.

Kylmätilassa on kaupunkilaiselle tutumpaa tavaraa: maitoa, jukurttia, makkaraa…

– Valion elintarvikkeita ja Järvi-Suomen Portin tuotteita, jonkin verran yleiselintarvikkeita, myymäläpäällikkö Jarmo Ristola linjaa Paimenpojan ruokapuolen.

– Maatalouden tuotantotarvikkeita, Ristola määrittelee myymälän varsinaisen tarjonnan.

Se jatkuu tuhansien neliöiden varastotiloihin, joissa on muun muassa rehua, siemeniä ja lannoitteita.

Myymälä varastoineen levittäytyy Ristolan mukaan kaikkiaan puolen hehtaarin alalle.

– Ollaan merkittävä toimija Etelä-Karjalan maatalouskaupassa, hän sanoo ja selvittää Paimenpojan taustaa.

Se on suurin Tuottajain maidon kuudesta myymälästä. Niistä kaksi on Etelä-Karjalassa, toinen on Parikkalan Särkisalmessa. Tuottajain maito toimii laajalla alueella Etelä-Suomessa. Se on suurin Valio-ryhmän 22 osuuskunnasta, jotka omistavat Valion.

Osuuskuntien omistajia ovat maidontuottajat. Tuottajain maitoon kuuluu noin 1 700 maidontuottajaa. Tenho Kälvelä Lappeenrannasta on yksi heistä.

– Tuottajat käyvät myymälässään paljon. Minäkin ostan täältä kaiken, mitä täältä saa, lannoitteita myöten, hän kertoo Paimenpojassa.

Jarmo Ristolan mukaan myymälä palveleekin ensisijaisesti tuottajia, mutta saavat siellä käydä muutkin.

– Entisiä maidontuottajia, lähiseudun asiakkaita, hän määrittelee muut asiakkaat.

Hekin voivat hyvällä onnella löytää myymälästä jotain edullista. Sinne tulee joskus Valion niin sanottuja yliviivattuja tuotteita. Ne ovat esimerkiksi jukurtteja, joissa on tuotannon linjanvaihdon takia makua edellisestä hedelmästä tai vaikka vääränkielinen kansi pakkauksessa.

Ristolan mukaan Paimenpoika ei pyri kilpailemaan tavallisten ruokakauppojen kanssa. Maatalouskaupassakin se tekee yhteistyötä kauppaketjujen kanssa.

Lappeenrannan meijeri lopetti tuotannollisen toimintansa vuonna 1995. Sen tilat omistaa Valio, jolla on meijerin entisessä maitovarastossa Venäjän vientiterminaali. Sieltä lähtee viikoittain kymmeniä rekkalasteja maitotuotteita lähinnä Pietariin ja Moskovaan.

Muut meijerin tiloissa toimijat ovat Valion vuokralaisia. Paimenpoika-myymälä tuli sinne kymmenkunta vuotta sitten. Myymälä on entisessä voinvalmistusosastossa, lämminvarasto meijerin vastaanotto- ja tuotantotiloissa ja kylmävarastoa muuallakin.

Toiseksi suurin meijerin tilojen vuokralainen on Saimaan panimo, kertoo Valion kiinteistövastaava Hannu Helkala.

Muissa tiloissa on hänen mukaansa pääasiassa yritysten varastoja, pienissä tiloissa muutakin toimintaa, muun muassa bändien harjoitustiloja.

Meijerin entisessä toimistorakennuksessa on vientiterminaalin toimistotiloja, työttömien ruokala ja vartiointiliike.

MIKA STRANDÉN

Kuvatekstit

Myyntipäällikkö Jarmo Ristolan työhuoneessa oli meijerin toiminnan aikaan voitykki.

Tenho Kälvälä teki ostoksia Paimenpoika-myymälän kylmähuoneessa.

Meijerin vastaanottohallissa on nyt rehu- ja siemenvarasto.

Kirjoittaja:
Leena Sallinen