ANSSI SILVENNOINEN
LAPPEENRANTA. Etelä-Karjalassa vakituisesti asuvien venäläistaustaisten ihmisten määrä kasvaa maltillisesti.
Lappeenrantalaisista noin kaksi prosenttia puhuu äidinkielenään venäjää.
Itäturismiin verrattuna ero on dramaattinen. Venäläisten matkailijoiden määrä Suomessa on kasvanut viime aikoina 30-40 prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen luvut kertovat, että maahan asumaan asettuvien venäläisten osuus on tätä merkittävästi pienempi.
Etelä-Karjalan venäjänkielinen väestö on kasvanut vuoden 2002 jälkeen varsin tasaisesti noin 120 asukkaan, eli hieman alle kuuden prosentin, vuosivauhtia.
Samaan aikaan maakunnan koko väki on vähentynyt keskimäärin yli 330 ihmisellä vuodessa.
– Matkailu ja maahanmuutto ovat luonnollisesti kaksi eri asiaa, mutta eikö venäläisiä tosiaan asetu tänne sen enempää, maakuntajohtaja Timo Puttonen hämmästelee.
Tutkijoiden vuodelle 2030 laatima Etelä-Karjalan väestöpyramidi on kärjellään seisova kolmio. Yli 80-vuotiaita naisia on silloin maakunnassa enemmän kuin alle kouluikäisiä nuoria.
Vuosikausia manattu työvoimapula uhkaa muuttua todellisuudeksi. Puttonen on huolestunut.
– Pakkohan meidän on saada ihmisiä. Puolet sosiaali- ja terveysalan henkilökunnasta eläköityy puolet vuoteen 2020 mennessä, mutta samalla työntekijätarve kasvaa. Mistäs ne otetaan.
– Sitä helposti kuvittelisi, että Pietarin läheisyyden vuoksi väkeä tulisi maakuntaan enemmänkin. Venäjä on meille luonnollinen suunta etsiä uusia asukkaita, Puttonen jatkaa.
Puttonen toteaa pysyvien ulkomaalaisten asukkaiden saapuvan pääosin työn tai avioliiton perässä.
– Ilmeisesti töitä ei ole ollut riittävästi. Jatkossa kysymys lienee siitä, että minkälaista työtä pystymme tarjoamaan.
– Maahanmuuttajien lukumäärä tulee ilman muuta kasvamaan. Tämä hallitus on kautta aikojen ensimmäinen, joka tekee aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa. Sen pitää jatkua, Puttonen sanoo.
Etelä-Karjalan venäläistynein kaupunki on Lappeenranta. Kaupungin venäläisväestön kasvu ei silti ole ollut juuri sen nopeampaa kuin muissakaan Etelä-Karjalan kunnissa.
Sadasta kadulla vastaan taapertavasta lappeenrantalaisesta venäläistaustaisia on yli kaksi, tarkalleen 2,4 prosenttia väkiluvusta.
– Niin vähän, Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen ihmettelee.
Kehitysjohtaja ei kuitenkaan harmittele odottamaansa pienempiä lukuja. Suunta on yhä oikea.
– Vuonna 1990 Lappeenrannassa oli ulkomaalaisia ehkä 200-300, mutta nyt lähes kymmenen kertaa enemmän. Kansainvälisenä yliopistokaupunkina haluamme pönkittää avointa, suvaitsevaista ja eurooppalaista ilmapiiriä entisestään.
Venäläistaustaisten asukkaiden määrästä on olemassa monenlaisia tietoja. Lähimpänä toisiaan kulkevat venäjänkielisten sekä Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa syntyneiden lukumäärät.
Täysin oma lukunsa ovat vakituisesti Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset, joiden määrä Etelä-Karjalassa on pysynyt pitkään 1 800:ssa.
– Syy löytyy tilastointitavasta. Luvuissa näkyvät henkilöt, joilla on vain Venäjän kansalaisuus. Muutamme heidän ykköskansalaisuudeksi heti Suomen, kun sellainen löytyy. Syntyperä ja kieli ovat kansallisuutta pidempään pysyviä leimoja, Tilastokeskuksen yliaktuaari Matti Saari selvittää.
Viiden viime vuoden aikana Suomen kansalaisuuden on saanut noin yhdeksän tuhatta venäläistä.
Etelä-Karjalan venäläistaustaisista nyt joka viides on Suomen kansalainen. Vuonna 2002 kansalaisuus löytyi vain joka kuudennelta.
– Sieltä tulee täysin normaaleja lappeenrantalaisia, kun asumaan asettautuvat. Nuorensa ovat aidosti kaksikielisiä ja pystyvät vaihtamaan lennossa kielestä toiseen. Heistä kasvaa kansainvälisiä kaupankäynnin airueita, Heinonen sanoo.