HEIKKI SOPANEN
ETELÄ-KARJALAN sairaanhoitopiiri joutuu keräämään jäsenkunniltaan lisärahaa viime vuoden toimintansa rahoittamiseksi. Lisärahan tarve on 6,7 miljoonaa euroa.
Lappeenranta joutuu maksamaan sairaanhoitopiirille 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin mihin kaupunki on varautunut budjetissaan. Imatralta piiri haluaa lisärahaa 2,1 miljoonaa euroa.
Jäsenkunnista ainoastaan Luumäen maksuosuus jää viime vuodelta budjetoitua pienemmäksi.
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo, että kaupunki on pyytänyt sairaanhoitopiiriltä selvitystä yllättävistä lisämenoista.
– Ylitys yllätti, kun loppukesästä näytti vielä siltä, että sairaanhoitopiiri pysyy budjetissaan.
PIIRIN budjetissa kuntien maksuosuudeksi oli budjetoitu 94,5 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksessä kuntalaskutuksen loppusumma on noussut 101,2 miljoonaan euroon.
Miettistä tilanne mietityttää erityisesti siksi, että Lappeenrannan kaupunki onnistui tasapainottamaan viime vuonna sosiaali- ja terveystoimensa oman toiminnan tulot ja menot. Budjetti paukkui kuitenkin erikoissairaanhoidon ostopalvelujen osalta.
– Näyttää siltä, että muutaman vuoden periodilla ylittyvät joko oman sosiaali- ja terveystoimemme menot tai sairaanhoitopiirin menot.
SAIRAANHOITOPIIRIN johtaja Jouko Partanen selittää menojen kasvun käyttömäärien lisääntymisellä. Partasen mukaan etenkin lasten- ja sisätaudeissa on jouduttu ostamaan ennakoitua enemmän palveluja Meilahdesta.
– Kuntien maksuosuus muodostuu kiinteästä hinnasta ja käyttömäärästä. Hintoja ei ole muutettu, mutta käyttömäärät ovat kasvaneet kallishintaisissa hoidoissa. Lisäksi vuoden aikana tuli yllättäviä menoeriä, joita ei huomioitu etukäteen kuntien laskutuksessa.
Partanen mainitsee esimerkkeinä syksyn palkankorotukset ja miljoonaluokan potilasvahinkolaskun.
Sairaanhoitopiiri tekee viime vuodelta alijäämäisen tilinpäätöksen ja myös tämän vuoden budjetti on laadittu alijäämäiseksi. Partanen sanoo, että budjetti on tiukka ja sen toteutumista seurataan tarkasti.
– Yritämme elää sen mukaan. Hyvää budjetissa on se, että palkankorotukset ovat siellä täysimääräisinä.
KAUPUNGINJOHTAJA Miettinen sanoo, että tällaisessa tilanteessa korostuu omistajaohjauksen merkitys ensi vuonna aloittavassa, maakunnallisessa sosiaali- ja terveyspiirissä.
– Kokonaisuuden hallinta on a ja o. Toiminnan on pysyttävä talousarvion puitteissa, ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidasta on päästävä eroon. Vuosittain toistuva lisälaskutus täytyy saada loppumaan. Hoidon tarpeen kasvusta aiheutuva meno on tietenkin eri asia.
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Ilpo Hakula (kok.) Lappeenrannasta sanoo, että kun uusi piiri syntyy, ylityksiä ei voi enää pompottaa jonkun toisen syyksi.
– Siksi on kehitettävä uusia tapoja toimia, sillä edessä on suuria haasteita.
Sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tanninen (sd.) Imatralta sanoo, että kuntalaskutuksen ylityksille löytyivät selvät syyt eikä siitä sen enempää.
– Imatran perusterveydenhuollossa oli viime vuonna ikäviä yhteensattumia, jotka aiheuttivat hoidon porrastuksessa ongelmia ja sitä kautta lisälaskua erikoissairaanhoidosta.
Imatra jää pois uudesta sosiaali- ja terveyspiiristä. Tannisen mielestä kuntien haasteet hoidon osalta ovat tulevaisuudessa entistä kovemmat.
– Väestö ikääntyy, ja sairauksien ennaltaehkäisy olisi entistä tärkeämpää sen sijaan, että kaikkea pyritään hoitamaan lääketieteellisesti.