PETTERI VÄRTÖ
IMATRA. Jarno Makkonen puhaltaa käyrätorveen. Karelia-sali kaikuu Kolmen kuninkaan marssia. Huhtikuussa huppari on vaihtunut tummaan pukuun ja nuotit Beethovenin ensimmäiseen, kun nuorukainen marssii saliin osana sinfoniaorkesteria. Siitä huolimatta, että kuningasajatus Imatralla on ollut orkesterin lakkautus.
Orkesteri on ollut kuin se peli, jossa esiin pompahtava nukke nuijitaan matalaksi. Osa virkamiehistä on vuorollaan vasaroinut meidät alas, mutta aina vain soitto on soinut, Imatran seudun musiikki-instituutin rehtori Seija Ohenoja nauraa.
Ohenoja on oto-hommana toiminut Imatran orkesterin jonkinlaisena intendenttinä.
Intendentti on sekä harmissaan että innoissaan. Vuonna 2004 loppunut kaupungin tuki merkitsi sinfoniakonserttien tuntuvaa vähenemistä Imatralla. Neljän vuoden takaiset seitsemän konserttia vähenivät vuosina 2005 ja 2006 kahteen konserttiin, joiden jälkeen pillit pysyivät pussissa koko viime vuoden. Nyt bändi on kasassa.
Ihmiset on tavoitettu ja nuotit lähetetty. Kaksi viikonloppua pyhitetään harjoittelulle, kaikkiaan yhteisharjoituksia on kuusi, Ohenoja ynnää.
Pumpun kokoamisen ja treenauttamisen syynä on Imatran orkesterin 70-vuotisjuhlavuosi. Sille soitetaan huhtikuussa kaksi sinfoniakonserttia yhdessä Savonlinnan orkesterin kanssa.
MUSIIKKI-INSTITUUTIN soitonopetuksen painopisteenä on BB-kaupungissa itseoikeutetusti big band -musiikki. Instituutissa valittu nuotisto on lyönyt valtakunnallisesti läpi, ja koulutus sillä saralla on korkeatasoista ja monipuolista. Sinfoniaorkesterissa soittaminen on kuitenkin useimmille soittimille se kuninkuuslaji.
Isossa kokoonpanossa soittaminen on soittajille sekä luksusta että myös ehdottoman tärkeää oppimisen kannalta. Sinfoniaorkesterin osana pääsee jyvälle omasta paikastaan kokonaisuudessa, Seija Ohenoja perustelee.
Oppilaiden ohella kokemus on harvinaista mutta palkitsevaa herkkua myös opettajille.
KONSERTTISALIN kattoa nostattavan soittamisen lisäksi orkesteri antaa fiiliksen ammattilaisuudesta. Imatran orkesterin yhteistyö Savonlinnan kanssa on vienyt oppilaita keikkamatkoille Savonlinnaan, ja hotelliyöpymiset sekä toiset konserttisalit ovat laajentaneet näiden katsetta soittajan ammatin erilaisiin puoliin.
Entä yleisö? Ihmisellä on oltava mahdollisuus kuulla säännöllisesti laadukasta ja ammattimaista elävää musiikkia kohtuullisen maantieteellisen etäisyyden päässä asuinpaikastaan, Ohenoja siteeraa opetusministeriön tutkimusta. Imatralta käydään Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserteissa liian vähän, hän jatkaa.
Se on kuitenkin ainut henkireikä klassisen orkesterimusiikin kuuntelemiselle. Imatran ja Savonlinnan yhteistyön tavoitteena on nimenomaan yhdessä soittaminen ja täysimittaisen sinfoniaorkesterin kokoaminen. Myös teokset ovat olleet suurille kokoonpanoille, kuten Dvorakin Uudesta maailmasta ja Mozartin Requiem.
Orkesterin yhteistyö Savonlinnan orkesterin kanssa on vakiintunut toimivaksi. Savonlinnan suuntaan on Lappeenrantaa helpompi mennä, sillä orkesterit toimivat suurin piirtein samalta amatööritasolta. Ohjelmisto on lisäksi sellainen, että se tuo maakuntaan lisäarvoa eikä kilvoittele Lappeenrannan tarjonnan kanssa.
l l l
Imatran orkesterin 70-vuotisjuhlakonsertti yhdessä Savonlinnan orkesterin kanssa Imatran kulttuurikeskuksen Karelia-salissa 13. huhtikuuta kello 17. Ohjelmistona Ludwig van Beethovenin sinfonia numero 1 C-duuri op. 21 ja Sergei Rahmaninovin pianokonsertto nro 2 c-molli op. 18. Orkesteria johtaa Hannu Vesioja, solistina pianisti Risto Lauriala.
Kuvateksti:
Jarno Makkonen on ensimmäinen imatralainen käyrätorvisti Imatran orkesterissa. Nuorukaisella on kokemusta musiikki-instituutin ja seurakunnan orkestereista, mutta Imatran orkesterin 70-vuotisjuhlakonsertti avaa 17-vuotiaan lukiolaisen korvat sinfoniaorkesterissa soittamiselle.
Faktalaatikko:
IMATRAN ORKESTERI
Ylä-Vuoksen seudun amatööriorkesteriyhdistys perustettiin Valtionhotellissa 4. joulukuuta 1938.
Yhdistyksen toimialueena on alusta lähtien ollut muusikoiden koulutus.
Vuonna 1945 yhdistyksen yhteyteen perustettiin orkesterikoulu, nykyään Imatran seudun musiikki-instituutti.
Ensimmäiset harjoitukset joulukuussa 1938, jolloin soittajia oli kahdeksan, keväällä 1939 orkesteri kasvoi 18-henkiseksi. Juhlakonsertissa imatralaisia soittajia on reilut 20.
Ensimmäinen kapellimestari vuonna 1945.
Vuonna 1946 yhdistyksen nimi muuttui Ylä-Vuoksen amatööriorkesteriyhdistykseksi ja vuonna 1950 Imatran orkesteriyhdistykseksi.