HEIKKI SOPANEN
VALTIONTALOUDEN tarkastusvirasto ihmettelee tarkastusraportissaan Etelä-Karjalan liiton Koivukeskuksen Puunhankinta Oy:lle myöntämää avustusta.
Puunhankintayhtiön taloushallinto- ja laskentajärjestelmien kehittämiseen ja osaamistason nostamiseen myönnettiin avustusta Palvelukeskus eKarjala -hankekokonaisuuden rahoista.
Taloushallinto ja laskentajärjestelmät eivät kehittyneet, vaan puunhankintayhtiö teki konkurssin. Liitto selvitti myöhemmin konsultin avulla, voiko avustuksen periä takaisin. Konsultin mielestä se ei ollut mahdollista, ja niinpä asian annettiin olla.
Raportin muu kritiikki koskee puolta tusinaa tietoyhteiskuntahanketta ja niiden seurantaa.
JUPA-hanke oli osa hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaa. Sen tavoitteena oli saada julkisia verkkopalveluita käyttöön vuoteen 2006 mennessä. Tarkastusviraston ylijohtaja Vesa Jatkola sanoo, että JUPA-kokonaisuudessa yritettiin tehdä liian paljon liian nopeasti ja liian pienillä resursseilla. Lopputulos oli, ettei kokonaisuus pysynyt hallinnassa. Esimerkiksi eKarjala Oy:lle myönnettyjen rahojen käyttöä ja niillä aikaan saatuja asioita ei seurattu riittävästi.
– Sisäministeriö lopetti JUPA-hanketta vetäneen yksikön vuoden 2005 lopussa, mutta osa hankkeista jatkui vielä viime vuonna. Se oli meidän mielestämme jokseenkin isännätöntä touhua.
Tarkastusviraston Jatkolalla on skeptinen näkemys hankerahojen toimivuudesta ylipäätään.
– Hankkeilla tähdätään pysyviin parannuksiin. Tietoyhteiskuntahankkeillakin tähdättiin järjestelmiin, joita olisi voitu hyödyntää myös jatkossa ainakin paikallisesti ja jopa valtakunnallisesti. Suurin osa kehittämishankkeista kuitenkin päättyi, kun hankerahoitus päättyi.
Palvelukeskus eKarjalan osalta tarkastusraportissa sanotaan, että hankekokonaisuuden tuloksena ei syntynyt merkittäviä uusia, sähköisiä palveluja maakuntaan.
– Hankkeita pyöritetään niin kauan kuin on hankerahaa, ja sitten se on siinä. EU:n tavoite, että hanke ylläpitäisi ainakin jotain toimintaa viisi vuotta hankerahoituksen päättymisen jälkeen, ei näytä toteutuneen näissä hankkeissa alkuunkaan.
Eikä ongelma koske vain tietotekniikkahankkeita. Viime vuonna sama havaittiin sosiaalipuolen hankkeissa, Jatkola kertoo.
Maakuntaliiton kehittämisjohtajan Susanna Kaskisen mielestä tietoyhteiskuntahankkeilla on saatu aivan hyviä tuloksia.
– Esimerkiksi sähköiset tietoverkkopalvelut. Sieltä löytyy maakuntaportaali ja kuntien yhteiset ekstranet-palvelut. Minusta se on hyvä tulos. Kaikki toteutui projektisuunnitelman mukaisesti ja sovitussa ajassa ja myönnetyllä rahalla.
Kaskinen ei ymmärrä, miksi raportissa huomauteltiin vaikka mistä. Hän oli itse hankkeen yhteyshenkilönä.
Jatkolan mielestä hankerahoitusta pitää jatkaa, mutta toiminta täytyy suunnitella ja resurssoida paremmin.
– Lisäksi rahoittajilta on saatava sitoumus, että rahaa löytyy myös hankkeen päättymisen jälkeen. Mutta se edellyttää nykyistä pidemmälle ulottuvaa suunnittelua.
Tietoyhteiskuntahankkeet otettiin tarkastukseen riskiarvioinnin pohjalta. Tarkastuksen kohteeksi joutuneet maakuntaliitot ja TE-keskukset arvottiin.
Tarkastajat kävivät läpi 40 hanketta, ja kaikkien mukaan otettujen liittojen hankkeista löytyi jotain huomautettavaa. Ylijohtaja Jatkola arvelee, että julkisuuteen olisivat voineet nousta jotkut muut liitot, jos tarkastus olisi kohdistunut niiden tietoyhteiskuntahankkeisiin.
– Ja haluan muistuttaa, että esille nostettujen liittojen hankkeista löytyi myös paljon hyvin toteutettuja hankkeita.