JYRKI NUOTTIMÄKI
LAPPEENRANTA potee edelleen kovaa lääkäripulaa. Vuodenvaihteessa kaupungilla oli 67 lääkärin virkaa. Vain 24 virkaa oli täytetty vakinaisella viranhaltijalla.
Kun mukaan lasketaan sijaiset, ostopalveluna palkatut lääkärit sekä erilaisissa terveyspalvelujen tehtävissä ja työterveydessä toimivat lääkärit, avoinna oli vielä 16 lääkärin virkaa.
– Vuodenvaihteessa vajetta oli paljon, myöntää kaupungin johtava lääkäri Pekka Keränen.
– Valoa on nyt näkyvissä. Hyvä tilanne ei ole vieläkään, mutta sentään jo tyydyttävä.
Keräsen mukaan tammikuussa työnsä aloitti kolme niin sanotun eurovaiheen pätevöitymistä suorittavaa laillistettua lääkäriä. Maanantaina tuli yksi eurolääkäri lisää, ja kaksi seuraavaa on tulossa lähiviikkoina.
Toukokuussa tulee Keräsen mukaan yksi lääkäri, joka jatkaa yleislääketieteellisessä erikoistumisvirassa. Kesällä ja syksyllä on vielä tulossa pari lääkäriä pätkätöihin.
KAUPUNKI on yrittänyt helpottaa pulaa kehittämällä lääkärien työnjakoa. Myös työskentelyolosuhteisiin on panostettu tietotekniikan ja ergonomian avulla. Rekrytointia on auttanut muun muassa lasten- ja nuortenpalvelun perustaminen.
Pätevöitymään tulevien lääkärien rekrytointi on toiminut paremmin sen jälkeen, kun kahden terveyskeskuslääkärin työpanoksesta osa vapautui kouluttajalääkärin tehtäviin.
Kaupunki on laatimassa vuoteen 2013 ulottuvaa henkilöstö- ja rekrytointisuunnitelmaa. Sen lisäksi tarvitaan nopeasti taloudellisia porkkanoita, joihin kuuluvat esimerkiksi palkan päälle maksettavat lisät.
Kaupungin hallinto- ja henkilöstöjaosto saa keskiviikkona pöydälleen esitykset palkanlisästä, asettumiskorvauksesta ja hoitamatta olevan omalääkärin viran vastaanottokäynnin korvauksesta.
Palkkauslisä nousisi nykyisin käytössä olevasta peruspalkan 10 prosentin korotuksesta enintään 15 prosenttiin.
Kaupungin vs. henkilöstöjohtajan Päivi Ahosen mukaan palkkauslisän korotus on järjestelyvara.
– Kysymys on siitä, toteutuuko lääkäripalvelujen turvaaminen ostopalvelun kautta tuntityönä vai mahdollisuutena rekrytoida oma lääkäri. Siinä toimiala voi itse käyttää harkintaa ja tarvittaessa 15 prosentin lisäpalkkaa rekrytointiperusteena, Ahonen linjaa.
– Korotus antaa liikkumavaran johtavalle lääkärille miettiä korotusoikeuden käyttöä. Se on hänen hyppysissään oleva työväline. 15 prosentin korotus ei ole mikään automaatio, joka tulee kaikille lääkäreille läpi linjan, korostaa Ahonen.
PALKANKOROTUS ei Pekka Keräsen mukaan yksinään lääkäripulaa ratkaise. Työolosuhteilla on merkittävämpi vaikutus.
– Rahaa tärkeämpää on räätälöidä lääkärien työnkuva ja määrä hallituksi kokonaisuudeksi niin, että lääkäri kokee selviytyvänsä tehtävistään.
– Rahaa voidaan käyttää yhtenä osana. Minusta olennaisempaa on lääkärien viihtyminen työssään. Pelkällä rahalla tämä asia ei ratkea, Keränen sanoo. Hän viittaa monien kuntien vielä isompiin palkkatarjouksiin, jotka eivät ole tuoneet toivottua tulosta.
– Kohtuuton työmäärä on ajanut lääkärit etsimään vähemmän rasittavaa työtä muualta.
Asettumiskorvauksen maksaminen on Keräsen mukaan lisämahdollisuus.
– Lääkärin muuttaessa muualta Suomesta työnantaja voi tulla vastaan esimerkiksi muuttokorvauksilla tai asuntoasioissa. Ne ovat neuvoteltavia asioita, Keränen sanoo.
AHOSEN mukaan lääkärien virkoja ja palvelusuhteen ehtoja koskevilla uudistuksilla yritetään parantaa rekrytointia.
– Hallintobyrokratia ei saa hidastaa lääkärien palkkaamista. Haluamme delegoida palkanmääritysoikeuksia joiltakin osiltaan suoraan toimialalle.
– Omalääkärin vastaanottokäynnistä maksettava 20 euron korvaus tulisi käyttöön sellaisissa tapauksissa, kun väestövastuun omalääkärin virka on ollut hoitamatta, ja joku lääkäreistä tekee vastaanottokäynnin.