MINNA MÄKINEN
MATTI VEIJALAINEN
IMATRA. Karhumäen miesten surutyö jatkuu Imatralla. Kyläkapakan palo osui pahaan aikaan.
Tarvitaan uusi kisastudio. MM-lätkän lähestyessä enää ei ole Karhunpesää, jonka isolta kankaalta pelit ennen on porukalla katsottu, kantapöytäläisiin kuulunut Pekka Laitinen murehtii.
Omistajat ja väliin nimetkin ovat Karhunpesällä vaihtuneet. Pysyvyyttä on Laitisen mukaan ollut se, että sukupolvien ajan talo on palvellut kyläläisten kokoontumispaikkana ja yhteisöhengen kasvualustana.
Viljelmän Laitinen ei tahdo jäävän kesannolle.
Toivomme, että rakennuspäätösten tekijät varaavat uuden kaupan piirustuksiin paikan myös uudelle ravintolalle. Emme vaadi hienoa palatsia, mutta kotoisan paikan tarvitsemme.
LAITINEN kertoo viettäneensä pääsiäisen hautajaistunnelmissa. Hetken hän ehti toivoa heränneensä aprillipäivään, kun kännykkään kilahti paloviesti. Paikan päällä miehelle valkeni totuus siitä, että vainaa kauppa- ja ravintolatalosta oli oikeasti tulossa.
Pohdimme poikien kanssa, että pitäisikö viedä muutama muistokynttilä. Päätimme kuitenkin luopua. Siinä samalla kynttilätkin olisi varmaan sammutettu.
Laitinen ja kumppanit osallistuivat talkoilla jälkisiivoukseen. Palaneen ravintolan irtainta kärrättiin välisäilytykseen Laitisen pihavarastoon. Talkooapua on yrittäjälle luvassa myös, jos taloon saadaan uusi ravintola.
On siellä oltu remonteissa mukana ennenkin, Laitinen ja Mikko Vesala kertovat.
VESALA tietää käyneensä Karhunpesässä vanhempien kanssa jo ennen kuin muistaa.
Isäukko on kertonut, että takahuoneessa käytiin vaihtamassa vaipat.
Siitä alkoi Vesalan kiinnikasvu yhteisöön. Karhunpesässä tapasi kaverit, joiden kanssa riitti puhumista urheilusta ja muustakin.
Maailma parani, kunnes se pääsiäisenä musteni.
Liigan loppupelien, saati MM-kisojen katsominen yksin kotona ei tunnu Vesalasta yhtään miltään.
Vesala ja Laitinen vetoavat naapurin Paalubaarin ravintoloitsijaan Ilpo Kytösalmeen, jotta tämä tulisi apuun.
Laajennuksia Kytösalmi ei lupaa, vaikka varsinkin ilta-asiakkaita ottavalla paikalla oleva baari voisi nyt vetää lisää.
Emme ole olleet Karhunpesän kanssa kilpailijoita. Meillä on ollut sekäettä -asiakkaita, Kytösalmi sanoo.
Valintatalon tontin Kytösalmi toivoo nousevan tuhkasta nopeasti.
Harmin paikka. Kyllä kylälle kauppa tarvitaan. Se on tärkeä kaikille, myös minulle.
PAALUBAARIN tarjoilija Sari Kuusselkä tietää, että Valintatalon palossa katosi iso pala Karhumäkeä.
Olin itse aikanaan töissä Morrisonissa ja Tradekan kioskissa.
Hosseinlahdessa asuva Kuusselkä menetti oman lähikauppansa.
Harmittaa sekä työntekijöiden että alueen asukkaiden puolesta.
KARHUMÄEN kioskin myyjä Jaana Muhonen ei tiistaina ollut havainnut Valintatalon kohtalon vaikutusta kioskin asiakasmääriin.
Luulen, että jatkossa pitää varustautua varaamalla riittävästi maitoa, leipää, olutta ja tupakkaa, Muhonen pohtii.
Kioskissa taukoa pitänyt Aino-Maria Kotschkina Mäyränkadulta kertoo olevansa nyt kauppaostoksissa muiden avun varassa.
Pitää aina kysyä, kuka tuopi leipää ja maitoa. Citymarket ja Prisma ovat minulle liian kaukana. Ostin aina Valintatalosta mitä oli tarvis, Kotschkina sanoo.
Kotschkina suree myös muiden ikäihmisten puolesta.
Autoilla liikkuvat kyllä pääsevät kauppaan, mutta moni vanhus on pulassa.
Veeti Riikonen, 1 v 9 kk, tuli Karhumäen kioskiin mummonsa Irja Ilosen kanssa lakuostoksille.
Nyt on helppo tehdä ruokaostokset, ei tarvitse ostaa kuin lakua, vitsaili Ilonen.
Normaalisti mummon ja Veetin ohjelmaan kuulu lakupatukan osto ruokakaupasta. Nyt puuttuu kauppa.
Se hankaloittaa elämää. Olimme nimittäin päättäneet luopua autosta, mutta ehkä se pitää nyt säilyttää. Tai sitten on kuljettava kauppaan pyörällä, Ilonen pohtii.
Veetillä on oma perintö-Stiga, mutta pian sillä ei enää taiteta lyhyempääkään kauppamatkaa.
KAI SKYTTÄ
Kuvateksti
Myymäläpäällikkö Tero Pitkänen (ylhäällä vas.), Pekka Laitinen, Jaana Muhonen, Aino-Maria Kotschkina, Veeti Riikonen ja Irja Ilonen toivovat uutta kauppaa palaneen tilalle.