HEIKKI SOPANEN
LAPPEENRANTA. Viime vuoden lopussa Lappeenrannan kaupungilla oli velkaa 1 507 euroa asukasta kohti. Velkamäärä on pysynyt suunnilleen samana kolmen vuoden ajan, vaikka kaupunki on investoinut vuosina 2005-2007 yhteensä noin 56 miljoonalla nettoeurolla.
Lappeenranta ei silti pysty rahoittamaan investointejaan tulorahoituksella eli vuosikatteella, vaikka siltä näyttäisi.
– Investointeja on katettu omaisuuden myynnillä. Meidän on saatava vuosikate nousemaan niin, että se vastaa nettoinvestointeja, kaupunginjohtaja Seppo Miettinen sanoo.
Vuosina 2006 ja 2007 Lappeenrannan vuosikate oli noin 13 miljoonaa euroa, kun nettoinvestoinnit ovat olleet 20-21 miljoonaa euroa. Terveen kuntatalouden vinkkelistä lisärahan tarve vuosittain on 7-8 miljoonaa euroa, mikäli kaupungin investoinnit halutaan pitää nykytasolla.
Viime vuonna kaupungin lainamäärä kasvoi 2,6 miljoonalla, mikä on kuitenkin vain puolet siitä, mihin budjetissa varauduttiin.
Lappeenrannan kaupungin velka ilman kaupunkiyhtiöitä on tällä hetkellä noin 90 miljoonaa euroa. Nykyinen velkaantuminen alkoi vuonna 2000, ja 2004 velka oli kivunnut 40 miljoonasta lähes 90 miljoonaan euroon
Tuore kaupunginjohtaja Miettinen lupasi vuoden 2004 lopulla, että velkaantumisen kasvu saadaan poikki viimeistään 2007. Viime vuoden tilinpäätöksen perusteella niin näyttää lähes käyneen.
Miettinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eeva Arvela (sd.) sanovat viime vuodesta, että velkamäärän nousu oli maltillinen. Vuosikatekin oli talousarvion mukainen, ja ylijäämää kertyi tilinpäätökseen lähes 7 miljoonaa euroa.
Ylijäämä tuli kuitenkin pääosin vesilaitoksen yhtiöittämiseen liittyneen käyttöomaisuuden myyntivoitosta, jota kaupunki kuittasi 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi kyseiset miljoonat ovat laskennallisia, eivät todellisia, kassaan kilahtaneita rahoja.
Kaupunginjohtaja on tyytyväinen verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun viime vuonna. Veroja tuli 4,5 miljoonaa euroa enemmän kuin odotettiin. Miettisen mukaan lisämiljoonat olivat tarpeen, sillä menotkin kasvoivat ennakoitua enemmän.
– Toimintakulut olivat toimintatuottoja suuremmat. Kulujen kasvuvauhti ei voi jatkua vaan on löydettävä lääkkeet, joilla käyttötalous saadaan paremmin tasapainoon.
Palvelujen kulupuoli petti taas kerran sosiaali- ja terveystoimessa. Se ylitti viime vuonna budjettinsa menopuolen 2,2 miljoonalla eurolla. Ylityksen aiheutti sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon yllättävä menokasvu.
– Toimialan oma toiminta pysyi raamissa, joka sovittiin elokuussa, kaupunginjohtaja Miettinen sanoo.
Miettinen ja Arvela odottavat, että toimintansa 2009-2010 aloittava sosiaali- ja terveyspiiri auttaa menojen kasvun hillitsemisessä. Ei heti, mutta jonkin vuoden kuluttua.
– Oleellista on, miten palvelut järjestetään. Pitää miettiä, onko järkevämpää tehdä itse vai ostaa palvelu yksityiseltä palveluntuottajalta, Miettinen muotoilee kustannuskuria ja tuottavuuden nostamista.
Miettinen myöntää, että monessa tapauksessa kannattaa tehdä itse, mutta esimerkiksi vanhusten palveluasumisessa yksityiset tuottavat palvelut edullisemmin.
Lappeenrannan tuottavuusohjelman pyrkimys on säästää 50 henkilötyövuoden palkkakulut vuosittain 2008-2011. Miettisen mukaan se ei tarkoita oman henkilöstön palkoissa säästämistä ja rahojen ohjaamista yksityisille palveluntuottajille.
– Kyse on oikeasta säästämisestä.
Eduskunta päättää piakkoin, paljonko kunnat voivat laskuttaa sosiaali- ja terveyspuolen ja varhaiskasvatuksen palveluista. Vaikka eduskunta määrittelee vain maksukaton, kunnat yleensä hilaavat maksut kattoon, kun mahdollisuuden saavat.
Lappeenrannan rahoitusjohtaja Vesa Matikainen arvelee, että elokuussa on odotettavissa taksakorotuksia päivähoitoon ja muihin palvelumaksuihin, mutta korotukset tulevat olemaan pieniä.