Lastenhoitokurssi kannustaa nuorta omaan yrittäjyyteen

4H:lta kysellään yhä enemmän lastenhoitopalveluja. Tarkoitus ei ole paikata päivähoidon puutteita, vaan tarjota tilapäisapua.

ANNA ONALI

LAPPEENRANTA. Leikin merkitys, ADHD, allergiat, kodin turvallisuus. Kolmen yläastetytön porukka pohtii muun muassa näitä asioita kuluvan kevään aikana järjestettävällä lastenhoitokurssilla.

Marianne Eineluoto, 15, tuli kurssille kaverinsa Inka Rikkosen, 15, kanssa. Jenni Lehden, 14, äiti huomasi kurssi-ilmoituksen ilmaisjakelulehdestä ja tytär innostui siten kurssista.

Kaikki ovat täällä, koska lastenhoito kiinnostaa heitä. Eineluodolla ja Lehdellä on kokemusta pikkusisarusten hoitamisesta.

Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksen järjestämä lastenhoitokurssi on suunnannäyttäjä koko Suomessa. Muualla maassa lastenhoitokursseja aletaan järjestää vasta myöhemmin keväällä.

4H-liiton nuorisotyön päällikkö Marjaana Liukko kertoo, että 4H-nuoret ovat hoitaneet lapsia aiemminkin, mutta ilman valtakunnallisesti yhdenmukaista toimintamallia.

– Lastenhoito on ollut osana kotitalousalan töitä, Liukko selventää.

Viime vuonna Suomessa oli tuhat 4H-nuorta, jotka tekivät kotitalousalan töitä 4H-toimintaa. Kymen-Vuoksen 4H-piirissä kotitaloustöitä teki reilut 130 nuorta.

Kotitaloustöiksi lasketaan siivous, vanhusten auttaminen ja lastenhoito.

Erillisille lastenhoitokursseille on tilauksensa.

– Kurssi on tarpeen, ettei nuorten tarvitse tehdä töitä pimeästi. Kurssin käyneet nuoret on vakuutettu, Kymen-Vuoksen 4H-piirin johtaja Helena Puustinen kertoo.

Lisäksi kurssin tarkoitus on kouluttaa nuoret lastenhoidon yrittäjiksi. Yrittäjämäinen lastenhoito on vaihtoehto 4H:n niin kutsutulle tuupparitoiminnalle. Kymen-Vuoksen piirissä valtaosa eli sata kotitaloustöitä tehneistä nuorista toimi Young Hands – osakeyhtiön alaisuudessa.

Yhtiön arvonlisäverot ja ilta- ja viikonlopputöistä kertyvät taksat ovat monelle lapsiperheelle liian tyyriitä. Lastenhoitokurssin käyneet, yrittäjämäisesti toimivat nuoret sen sijaan voivat laskuttaa perheitä urakkaluontoisesti.

Kurssit ovat tarpeellisia, koska erilaisten joustavien hoitojärjestelyjen tarve näyttää kasvavan yhteiskunnassa.

– Perheen ja työn yhteensovittamisen haasteet ovat arkipäivää lähes jokaisessa perheessä, Liukko toteaa.

4H:n lastenhoitopalvelulla ei kuitenkaan ole tarkoitus paikata puutteita päivähoidossa.

Lastenhoitopalvelu tulee avuksi perheen tilapäisessä hoidontarpeessa, esimerkiksi silloin kun lapsi sairastuu eikä häntä voi viedä päiväkotiin.

– Tässä ajatellaan niitä ajanjaksoja, jolloin päivähoidon palvelut eivät ole käytettävissä, Liukko täsmentää.

Hän ei silti kiistä kolmannen sektorin – yhdistysten ja järjestöjen – vaikutusta yhteiskunnassa.

– Mietimme, miten voimme olla yhteiskunnassa hyödyksi.

4H-liiton strategiassa todetaan, että liitto haluaa tuottaa yhteiskunnalle palveluita, ja nimenomaan nuorisopalveluita.

Liiton tilaston mukaan 4H työllisti viime vuonna 7 250 nuorta. He tekivät lähes 530 000 työtuntia.

Kymen-Vuoksen 4H-piirissä nuoria työllisti kotitaloustyön ohella markkinointi- ja myyntityö: reilut 130 nuorta tienasi myymällä esimerkiksi arpoja ja 4H-tuotteita. Seuraavaksi suosituin työ oli viheralueiden kunnostus, joka työllisti noin 60 nuorta.

Seppo Rautiovaara

Kuvateksti

Jenni Lehti, Inka Rikkonen ja Marianne Eineluoto ovat ensimmäisiä, jotka käyvät Etelä-Saimaan 4H-yhdistyksen lastenhoitokurssin. Lappeenrannassa pidettävä kurssi on suunnannäyttäjä koko Suomessa.

Kirjoittaja:
Anna Onali