ANNE KOTIHARJU
LAPPEENRANTA. Nykytanssin suosio ajaa klassista balettia entistä pienempään rooliin. Perinteisten balettikoulujen nimiä on muutettu tanssiopistoiksi. Lappeenrannassa Sonja Tammelan balettikoulu on nykyään Tanssiopisto Sonja Tammela.
Kaikista opiston 61 harrastajaryhmästä kahdeksan keskittyy pelkästään klassiseen balettiin. Lukujärjestys täyttyy myös tanssimixistä, tanssiremixistä, modernista tanssista, jazztanssista, showjazzista, hip-hopista, breikistä ja flamencosta.
8-10-vuotiaiden seitsemän ryhmää opiskelee taidetanssin perusteita, mikä antaa pohjan myös baletin jatkoharrastamiseen. Pienimmät eli lapsiryhmät aloittavat taiteen perusopintonsa lastentanssilla.
Äsken kaupunginteatterissa pyöri tanssiopiston ensimmäinen suuri nykytanssin kavalkadi Ollin talvi. Aiemmin opisto tuotti klassisen baletin teoksia.
SONJA TAMMELA suree klassisen baletin tilaa.
– Tämä on myös valtakunnallinen ilmiö, ja klassisen baletin opettajat ovat huolissaan siitä.
Tammela korostaa klassista balettia jonkinlaisena tanssin ytimenä, perustana, josta muidenkin lajien olisi hyvä ponnistaa.
– Ei mistään nykyisestä pidä luopua, mutta klassinen baletti pitää nostaa muiden rinnalle.
Ensi vuonna 40 vuotta täyttävä tanssiopisto pysyi pääosin balettiin keskittyvänä oppilaitoksena 90-luvun loppupuolelle saakka.
NYKYTANSSIN esiinmarssi on ollut vyörynomainen.
– Nykytanssijoita on niin paljon, että jos ei riitä balettifaneja, baletti jää jalkoihin.
Tammela tuli Lappeenrantaan tanssittuaan 14 vuotta oopperassa ja opetettuaan kymmenen vuotta oopperan balettikoulussa.
– Ei pälkähtänyt mieleenkään, että rupeaisin jotain harrastelijoita opettamaan, että otetaan nyt vähän kevyemmin.
Moni eteni balettikoulusta ammattiin. Tammela pelkää, etteivät tanssiopiston rahkeet nykyisin edes riittäisi balettiteosten, kuten aiemmin esitettyjen Pähkinänsärkijän, Pessin ja Illusian tai Ruususen tekemiseen.
– Uskon ja toivon, että käänne on tulossa. On toki hienoa, että isot porukat on nyt saatu tanssimaan, kun jokaiselle löytyy laji. Mutta miten poimia sieltä ne, jotka voisivat edetä pidemmälle, etteivät lahjat menisi hukkaan?
– Baletti on pitkä tie, eikä siinä mitään saa helpolla. Nykyaikaa leimaa lyhytjänteisyys ja tässähetinyt-ajattelu. Oppilaiden levottomuus lisääntyy vuosi vuodelta.
Bisnes on luikerrellut tanssin koulutukseen.
– Epäilen, että tulosvastuullisuus on tullut tanssioppilaitoksiin. Niin ei ollut ennen: tehtiin taidetta.
TANSSIOPISTON rehtori Kaija Kontunen korostaa, että tanssin opetus elää ajassa.
– Tanssi rikkoo raja-aitoja. On ihan tonttua asettaa vastakkain klassista balettia ja nykytanssia. Tarkoitus on kiillottaa nykytanssin helmeä edellytyksiltään yhtä hyväksi kuin baletti on jo perinteisesti ollut.
– Perustehtävämme on tuottaa kultareunusta elämään, ei kouluttaa ammattitanssijoita, vaikka ammattiin voi jatkaakin. Jotkut haluavat panostaa tanssiin paljon, jotkut vähemmän.
Tanssilajit menevät myös lomittain. Nykytanssija treenaa klassista ja päinvastoin. On treenattavakin, jos aikoo edetä ammattiin.
KONTUNEN selvittää, että tanssiopiston 750 oppilaasta balettia harrastaa 190, nykytanssia 240, lastentanssia 220. Breikissä, flamencossa ja aikuisryhmissä on satakunta oppilasta.
Alimmillaan lamavuosina oppilaita oli 390. Balettia harrasti 150.
– Jouduimme miettimään, miten balettiin saisi lisää oppilaita.
Klassiset baletit eivät poistu opiston ohjelmistosta, muokkaantuvat vain vastaamaan nykytilannetta.
– Parhaillaan neuvotellaan seuraavasta klassisesta produktiosta. Jatkossa teoksissa on mukana myös muita tanssin lajeja. Haaveilen teoksesta, jossa olisivat ihanasti kaikki tanssilajit.
VESA LAITINEN
Kuvateksti
Klassinen baletti on nykyään osa laajaa tanssikirjoa. Tuuli Seppänen ja muut taipuvat.