LEENA SALLINEN
Etelä-Karjalan kansanperinne vilisee omituisia otuksia. Niistä kuuluisimpiin kuuluu Maironiemen piru. Se mellasti eräässä entisen Saaren pitäjän talossa rangaistukseksi siitä, että talon isäntä teki petoksen hevoskaupassa.
Maakunnan väen kerkeä mielikuvitus on pistänyt aikain saatossa liikkeelle myös haltioita, hiisiä, jättiläisiä, peikkoja, koirankuonolaisia ynnä muita kummajaisia. Niistä kertovia uskomustarinoita nyt koottu kirjaksi nimeltä Outoja otuksia, kummia kertomuksia. Se on Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen tuottama maakuntalukemisto.
Kirja julkaistiin lauantaina Lappeenrannassa. Sen toimittaja, filosofian maisteri Mikko Europaeus paljasti, että maakunnan kummajaiset ovat pohjimmiltaan muissakin kulttuureissa tunnettuja hahmoja.
– Hyvinkin paikallisilta tuntuvilla tarinoilla voi olla vastineita jo antiikin kertomuksissa.
Niillä voi olla vastineita myös nykyajan fantasiakirjallisuudessa tai kauhuelokuvissa. Esimerkiksi Maironiemen piru on Europaeuksen mukaan meikäläinen poltergeist-ilmiö.
Uskomustarinat ovat kansankielellä kummitusjuttuja. Europaeuksen mukaan niillä oli ensinnäkin viihdytysfunktio entisajan pimeinä ilmoita. Niitä kerrottiin myös opetus- ja varoitustarkoituksessa, ja niillä selitettiin muun muassa maiseman elementtejä. Esimerkiksi Kuolimon Rohjosaaret ovat Savitaipaleella kerrotun tarinan mukaan syntyneet jättiläisten tiputtelemista kivistä.
Uskomustarinoilla saattaa olla myös totuuspohjaa.
– Lappeenrannasta on tallennettu tarina peikkopetäjiköstä. Toisen tarinan mukaan Lappeenrannassa oli hirttopetäjikkö lähellä västingin eli linnoituksen porttia. Olisiko se tarinoitunut peikkoaiheeksi, Europaeus pohti.
Outoja otuksia, kummia kertomuksia -kirjassa on runsaat 150 uskomustarinaa. Pääosin ne ovat Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistoista. Osa on kotiseutukirjoista ja maakuntayhdistyksen järjestämän keruun satoa.
Kirjasta on otettu 300 kappaleen painos, ja sitä myydään ainakin Lappeenrannan Karjala-kaupassa ja Etelä-Karjalan museolla 25 euron hintaan.
Kirja aloittaa maakuntalukemistojen sarjan, jonka seuraava osa on maantieteellis-biologinen kooste Etelä-Karjalan paikoista, paikannimistä ja niihin liittyvistä tarinoista. Sarjan kolmas kirja kertoo eteläkarjalaisten ihmisten elämänkaaresta syntymästä ja lastenleikeistä karsikkopetäjiin ja maakunnan hautausperinteeseen.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Filosofian maisteri Mikko Europaeus esitteli uuden maakuntalukemiston lauantaina Lappeenrannassa.