LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Haapajärven kunnostus on juuttunut ympäristöluvan puutteeseen. Lupahakemus on hautunut Itä-Suomen ympäristölupavirastossa jo kaksi vuotta. Nyt virasto odottaa perusteellista selvitystä kunnostushankkeen vaikutuksesta Haapajärven Natura-arvoihin.
Ympäristölupaa hakee Lappeenrannan kaupunki, jolla on kunnostuksesta valmis suunnitelma. Lupaa jumittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Sille ei kelpaa kaupungin lupahakemuksessa esitetty Natura-selvitys.
Ympäristökeskus antoi selvityksen puutteista tammikuussa lausunnon ympäristölupavirastolle, joka vaatii nyt Lappeenrantaa täydentämään selvitystä.
Voi olla, että täsmennetylläkään Natura-selvityksellä ei Haapajärvelle nykyiselle kunnostussuunnitelmalle ympäristölupaa heru.
Ylitarkastaja Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta pitää luvan epäämistä ihan mahdollisena, jos ilmenee, että kunnostus uhkaa turmella Haapajärven luonnonarvot.
Niistä tärkein on linnusto, joka oli Haapajärvellä vielä parikymmentä vuotta sitten monipuolinen ja runsas. Nykyisin järven lintukanta on taantunut.
Haapajärvi on kuitenkin pysynyt valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa, mistä se päätyi Suomen ja EU:n Natura-luonnonsuojelualueiden verkostoon.
Lappeenrannan ympäristöjohtajan Ilkka Räsäsen mielestä Haapajärven Natura-arvoista on kunnostussuunnitelman kylkiäisiksi teetetty konsultilla ihan kelpo selvitys.
– Uhanalaiset sudenkorennotkin on tutkittu.
Räsänen ihmettelee valtion viranomaisen toimia.
– Vaikka valtion viranomainen kuinka määräisi kunnostamaan, se ei onnistu, jos toinen valtion viranomainen epää keinot.
Kaupunki teetti Haapajärven kunnostussuunnitelman Itä-Suomen ympäristölupaviraston määräyksestä. Se oli kaupungin nykyisen jätevesiluvan ehto.
Kaupungin jätevedet on vuosikymmeniä purettu Toikansuon puhdistamolta Haapajärven läpi menevään Rakkolanjokeen. Maatalouden hajakuormituksen kanssa ne ovat tehneet Haapajärven hyvin reheväksi. Pohjamudasta veteen liukenevat ravinteet ylläpitävät järvessä sisäistä kuormitusta.
– Haapajärvi on kuin biologinen reaktori, Räsänen luonnehtii.
Kunnostussuunnitelman mukaan Haapajärvi tyhjennetään tilapäisesti. Rakkolanjoki ohjataan padoilla virtaamaan järven laitaan. Tyhjennys tehdään talviaikaan, jolloin jää painaa pohjamudan kasaan. Järvi pidetään kuivana seuraavan kesän ajan.
Räsäsen mukaan Haapajärven vettä lasketaan eteläpäässä puolitoista metriä, pohjoispäässä enemmän. Syvänteisiin jää vielä vettä, mutta operaation odotetaan tiivistävän pohjamutaa tarpeeksi, jotta järveen kuivatuksen jälkeen laskettava vesi pysyy kunnossa.
– Vesitilavuus lisääntyy ja ravinteiden liukeneminen sedimenteistä vähenee, kertoo Räsänen.
Operaatio on järeä ja kallis. Se maksaa noin kaksi miljoonaa euroa.
Kuivatus on aika uusi keino rehevän järven kunnostuksessa. Pisimmät kokemukset sen tuloksista on Pohjanmaan Utajärven kunnasta. Siellä viitisen vuotta sitten tilapäisesti kuivattu Särkijärvi on Räsäsen mukaan pysynyt kunnossa.
Haapajärven kunnostukseen liittyy lisäveden johtaminen Saimaan kanavasta Rakkolanjokeen. Siihen on haettu erikseen ympäristölupaa. Sekin hautuu Itä-Suomen ympäristölupavirastossa odottamassa kaiketi kokonaisratkaisua.
– Jos tämä suunnitelma menee Naturan takia nurin, Haapajärven kunnostukseen pitää etsiä uudet keinot, ja niiden löytämiseen on pienet mahdollisuudet, sanoo Räsänen.
Lappeenranta odottaa myös uutta jätevesilupaa, jota valitusten jälkeen pohtii Vaasan hallinto-oikeus. Itä-Suomen ympäristölupavirasto ei myöntänyt jatkolupaa jätevesien johtamiselle Rakkolanjokeen.
Räsäsen mielestä Rakkolanjoki purkuvesistönä pitäisi hyväksyä, vaikka uuden puhdistamon lupaehtoja vielä kiristämällä.
– Kaupungilla säilyisi jatkossakin intressi kunnostaa Haapajärveä, hän muistuttaa.