HELENA RISSANEN
LAPPEENRANTA. Kaukaan jätevedenpuhdistamon naapurissa asuvien ei kannata linnoittautua sisälle legionellabakteerin pelossa. Kansanterveyslaitoksen tutkija Jaana Kusnetsov vakuuttaa, että nurmikkonsa voi haravoida turvallisesti tänäkin keväänä.
– Jos ei ole sairastuvuutta, jätevedenpuhdistamon lähellä asuvien ei tarvitse olla huolissaan, Kusnetsov sanoo.
Kaukaan ympäristö- ja turvallisuuspäällikön Esa Simpuran mukaan yhtiön terveysasemalla ei legionelloosia ole havaittu.
Kahilanniemen kaavamuutoksen yhteydessä paljastui kansanterveyslaitoksen huoli legionellabakteerin leviämisestä Kaukaan jätevedenpuhdistamolta. Puhdistamo sijaitsee runsaan puolen kilometrin päässä suunnitellulta asuinalueelta. Paljon lähempänä puhdistamoa on kuitenkin useita kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja.
– Toistaiseksi ei tiedetä, mikä on pienin turvallinen etäisyys jätevedenpuhdistamolta, Kusnetsov sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin huono suunta, jos lähelle tehtaita ruvetaan rakentamaan aina vaan lisää asutusta.
METSÄTEOLLISUUS RY on tehnyt yhteistutkimuksen, jossa lähes kaikkien Suomen metsäteollisuuden jätevesipuhdistamojen legionellatilanne tutkittiin.
– Kaukaan puhdistamo oli siinä mukana. Sieltä, niin kuin kaikista tällaisista, joissa on lämmintä vettä, löytyy myös legionellaa, Simpura kertoo.
Puhdistamolla työskentelevän henkilöstön, lähinnä kunnossapitotyöntekijöiden, on ohjeen mukaan käytettävä tietyntyyppistä hengityssuojainta, joka suodattaa mikrobeja.
– Ylipäätään alueella vierailuja ei suositella muutoin kuin välttämättömistä syistä ja silloinkin suojautuneena. Se on varotoimenpide, Simpura sanoo.
VAROTOIMET ja suojainten käyttö koskevat puhdistamon välitöntä läheisyyttä. Puhdistamoilla tehdyn tutkimuksen mukaan legionellabakteeria havaittiin ilmakeräimellä kymmenen metriä ilmastusaltaista.
– Keskustelin asiasta terveysasemamme kanssa, ja legionelloosiksi luokiteltua tautia ei ole siellä löytynyt. Kokonaan toinen asia on, onko kaikki tullut diagnosoitua oikein. Esimerkiksi Pontiac-kuume on vähän niin kuin flunssan pitäisi, Simpura sanoo.
LEGIONELLAN vähentäminen biologista puhdistusmenetelmää käyttävästä laitoksesta on vaikeaa. Torjunta-aineiden käyttö nimittäin tappaa legionellan lisäksi myös hyödylliset mikrobit, ja jätevesien käsittely ja puhdistus romuttuu.
– Jos todella olisi niin, että legionella aiheuttaisi laajemminkin merkittävää haittaa, se on äärimmäisen hankala tilanne, mutta kyllä siihen varmasti ratkaisuja löytyy, Simpura sanoo.
KANSANTERVEYSLAITOKSEN tarkoitus on tutkia keinoja, joilla jätevedenpuhdistamojen turvallisuutta voitaisiin parantaa.
– Monenlaisia ideoita on, joita toivottavasti voimme testata. Muissa maissa on käytössä hyviäkin keinoja, tutkija Jaana Kusnetsov sanoo.
Ratkaisuja pyritään Kusnetsovin mukaan löytämään mahdollisimman pian.
Tarkoittaako se vuotta vai kahdeksaa vuotta?
– Jotain siltä väliltä, varmaan, Kusnetsov arvioi.
Legionellojen aiheuttamat terveyshaitat
Suomessa havaitaan vuosittain 10-20 legionellan aiheuttamaa keuhkokuumetta.
Todellisuudessa määrä on suurempi, mahdollisesti kymmenkertainen.
Legionelloosit eivät tartu ihmisestä toiseen, vaan tartunta on aina ympäristöperäinen.
Vaikka legionellat ovat yleisiä mikrobeja elinympäristössämme, useimmat altistuvista eivät koskaan sairastu legionelloosiin.
Legioonalaistauti eli legionellan aiheuttama keuhkokuume on nopeasti etenevä keuhkokuume, johon menehtyy oikeasta hoidosta huolimatta noin joka kymmenes sairastuneista.
Legionelloosien toinen, lievempi muoto eli Pontiac-kuume on influenssan kaltainen itsestään paraneva infektio.