LEENA SALLINEN
LAPPEENRANTA. Karhusjärveen on viimein saatu kunnon pato. Se valmistui järven laskujoen eli Mustajoen suulle reilu kuukausi sitten.
Padon lisäksi Mustajoen suun ympärille järven eteläpäähän rakennettiin talven aikana 130 metriä pengerrystä. Padon ja penkereen tarkoituksena on estää Karhusjärven vedenpinnan lasku kuivina aikoina.
Pato on tehty betonista, joka on juntattu syvälle maahan. Betonipatoa ei kukaan käy kampeamassa pois paikoiltaan kuten kiviä, joilla Mustajokea yritettiin aiemmin padota.
– Rannan maanomistajien keskuudessa on ollut vedenpinnan korkeudesta erimielisyyttä, Karhusjärven osakaskunnan puheenjohtaja Pentti Huotari tiivistää joen patoamisesta käydyn pitkän väännön.
Huotarin mukaan valtaosa Karhusjärven lähes 30 rantatilallisesta on halunnut korottaa Karhusjärven aliveden korkeutta rehevöityneen järven tilan kohentamiseksi. Padon vastustajia ovat olleet muutamat viljelijät, jotka eivät halua vettä rantapelloilleen.
Nyt peltojen pitäisi säilyä kuivina padosta huolimatta.
– Pato on mitoitettu niin, ettei järvi laske kesällä liikaa, mutta ei myöskään aiheuta haittaa rannanomistajille, osakaskunnan sihteeri Osmo Mikonsaari sanoo.
Betonipadon harjakorkeus on lukemassa 59,15 metriä merenpinnasta. Se nostaa aliveden korkeutta pahimpina kuivuuskausina 15-20 senttiä.
– Olisi kai saatu lupa korkeampaankin patoon, mutta silloin olisi pitänyt korvata haitat maanomistajille, ja siihen olisi taas mennyt aikaa, Huotari kertoo.
Padon tekoon tuli kiire, koska Karhusjärvi alkoi vuotaa eteläpäästään muualtakin kuin Mustajoen kohdalta.
– Pelättiin, että järvi karkaa suon läpi pelto-ojaan. Myrsky kaatoi joen luusuasta puita juurineen, ja se teki vedelle uutta väylää.
Äkkiseltään betonipadon tekoon ei ryhdytty. Pato toteuttaa Karhusjärven kunnostussuunnitelmaa, jonka osakaskunta ja Lappeenrannan kaupunki teettivät EU-hankkeena vuosina 2003-2006.
– Osakaskunta teki padon esivalmistelut, kaupunki kilpailutti urakan, joka maksoi 25 000 euroa, kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoo.
Hänen mukaansa aliveden pinnan nosto lisää Karhusjärven vesitilavuutta ja vähentää veden ravinnepitoisuutta. Keskeisin tavoite on vähentää Karhusjärven vesikasvillisuutta. Suurin riesa on järven valloittanut karvalehti-niminen uposkasvi.
Karvalehden kasvustoa koetettiin jo joku vuosi sitten poistaa haraamalla. Menetelmä osoittautui tehottomaksi. Kasvillisuuden aktiivinen poisto tavalla tai toisella kuuluu edelleen kunnostussuunnitelmaan.
Pentti Huotari pitää tärkeänä myös Karhusjärven kalakannan parantamista. Nyt happikatoa kestävät suutari ja ruutana ovat hänen mukaansa runsastuneet järvessä riesaksi asti.
Karhusjärven vedenlaatu on Ilkka Räsäsen mukaan luokiteltu tyydyttäväksi. Huotarin mukaan se on ihan uimakelpoista.
– Vedessä ei ole vikaa, mutta rannat ovat pehmeitä.
PEKKA HÖLKKI
Kuvateksti
Mustajoen pato on melko huomaamaton rakennelma, ja nyt vesi solisee sen ylitse. Padon päällä on Karhusjärven osakaskunnan sihteeri Osmo Mikonsaari.